Tämän päivän inspiraatiohaasteen sana on salaisuus! Keksin hauskan tavan jakaa ennen jakamattomia asioita ilman, että kertoisin tässä kaikkia salaisuuksiani: tässä satunnaisesti poimittuja otteita vanhoista päiväkirjoistani! Kirjoitin päiväkirjaa lähes päivittäin lukion alusta TAMKin loppupuolelle, enkä ole sensuroinut itseltäni mitään niissä teksteissä. Olipa hauska, kamala ja nostalginen retki menneisyyteen!
12.1.2016
Huomasin tuotannon tunnilla / opparia pohtiessani, että kiinnostukseni taittavat vahvasti psykologian puolelle, after all this time. Pitäisiköhän jatkaa opiskelua ja hakea yliopistoon, lisäaineeksi voisin ottaa seksuaali- ja naistutkimusta. ”How do we forgive ourselves for all the things we did not become?”
Saana 2016, mietin edelleen osittain samaa.
22.12.2015
Haluaisin oppia kirjoittamaan spoken poetrya. Suosikkilistallani Youtubessa on 94 inspiroivaaa runoa ja lisää löytyy koko ajan.
”Every day, I write a poem titled ’Tomorrow’. It is a handwritten list of the people I know that love me, and I make sure to put my own name at the top.” – Kevin Kantor, ”People you may know”
Spoken word poetry iskee kyllä itseeni edelleenkin, ja näiden runojen kuuntelu ja lukeminen herättelee itsessäni sitä uinuvaa kirjoittajaa, jonka haluaisin enemmän kuin mitään saada itsestäni taas esiin.
16.2.2015
Matkalla kotiin elokuvista, kävin katsomassa Boyhoodin yksin Cine Atlaksessa. Nyt on valtavan zen ja elämänintoinen olo. Muistan, että muutama vuosi sitten minusta tuntui tältä koko ajan, ja haluan ehdottomasti saada tämän tunteen takaisin; uteliaisuus elämää, kokemuksia ja tulevaisuutta kohtaan, pienten asioiden arvostaminen; olo, että tällä hetkellä minulla on kaikki, mitä tarvitsen. — ”I’d like to be my old self again, but I’m still trying to find it”.
Sanoisin, että 2015 oli vuosi, jolloin mielenterveyteni alkoi oireilla ensimmäistä kertaa. Minulla oli sen aikana myös ensimmäinen burnoutini.
23.12.2013
”I knew you were trouble when you walked in, so shame on me now”. Joten annetaanpa sen ihmisen olla for good. En tarvitse tuollaista säätämistä elämääni. Kai olen sitten niitä naisia, jotka ”pitää ensin viedä syömään”.
Tämä oli tulinen ja lyhytaikainen ihastus, ja nauroin makeasti näitä tulenkatkuisia merkintöjä lukiessa. Toivotan tälle tyypille oikeasti kaikkea hyvää!
13.11.2012
Kuinka olin yksin tämän kanssa näin kauan? Palaset loksahtavat paikoilleen, sillä mikä käänsi tästä ”taakasta” ilonaiheen? Mikä sai olemaan ylpeä siitä? Yksi sana: glee.
Coming out stories oli iso juttu 2010-luvun alussa, ja mulla oli niistä Youtubessakin oma soittolista. Oma ensimmäinen ”kaapista tulo” sai kipinän siitä, kun katsoimme yhdessä ystävän kanssa Gleetä, ja hän totesi Santanan kaapistatulojakson kohdalla, että olisi itse otettu, jos joku uskoutuisi hänelle noin. Oikeasti näytin hänelle kyseisen jakson, sillä halusin varmistua siitä, että uskaltaisin kertoa asiasta hänelle.
17.5.2011
Kerroin eilen [ystävälle] tästä tilanteestani, joka tosiaan on suurimpia salaisuuksiani. Tiedän, että hän on se, johon parhaiten voin tässä luottaa, sillä hän ymmärtää, miltä minusta tuntuu. Tuntuu hassulta luottaa toiseen näin paljon, mutta hän on sen arvoinen. Tulihan se yllätyksenä, mutta hän ei tuominnut minua. Ihanaa, kun pystyin avautumaan tästä! Tuntuu paljon paremmalta.
Yllättävää kyllä tämä ei käsittele samaa ihastusta kuin edellinen ja seuraava merkintä, vaikka ne sijoittuvat samaan ajanjaksoon elämässä.
24.3.2011
Entäs [ihastuksen nimi] sitten? Kukaan ei ole koskaan luullut mitään, aivan kuin luulisivat, että hän ei merkitse mitään minulle, vaikka hän onkin sydämessäni yksi tärkeimmistä… Ei kyllä yhtään haittaa, että kukaan ei tajua; en haluaisikaan heidän tekevän niin. Harva ymmärtäisi.
Iso osa mun päiväkirjoista ja sitä edeltäneistä Demi-kalenterien merkinnöistä käsittelee tätä ihastusta. En koskaan kertonut hänelle.
Minulla on niin paljon rakkautta menneisyyden minääni kohtaan. Hän koki elämää täysillä, tunsi kaiken jokaisella solullaan ja piti jokaista ihastusta rakkautena. Hänellä meni pääasiassa todella hyvin, paikoittain todella huonosti. Mutta ilman häntä en olisi tässä tänään. Kiitos minä.
Wine, words & lovers 