Vaikka vuosi 2025 ei ollut elämäni parhaita, vietin sen aikana todella upeita hetkiä sarjojen ja leffojen parissa! Etenkin vuonna 2025 katsotut animet ja animaatiot nostivat riman niin korkealle, että vaikea kuvitella, että mikään vuosi voisi vetää vertoja tällaiselle listaukselle.
Arvosteluissa on yleiset juonikuvaukset, ja mahdolliset juonipaljastukset on merkitty erikseen.
Leffat
Katsoin vuonna 2025 kolmetoista elokuvaa, joista seitsemän kävin katsomassa elokuvateattereissa (yhden kahdesti). Vuoden 2025 elokuvakokemus oli mukavan erilainen ja tunteikas, vaikkakin kauhuelokuvat jäivät valitettavan vähälle katselulle – korjataanpa se tänä vuonna!
Nosferatu (ohj. Robert Eggers, 2024) ★★★★★
Aloitimme vuoden käymällä elokuvateatterissa katsomassa Robert Eggersin ohjaaman ja käsikirjoittaman uudelleenfilmatisoinnin kauhuelokuvaklassikosta Nosferatu. Nosferatu (2024) on goottilainen kauhuelokuva, joka kertoo kumppanuutta kaipaavasta nuoresta naisesta Ellenistä (ilmiömäinen Lily-Rose Depp), joka hakee lohtua yksinäisyyteensä rukouksin. Mysteerinen Nosferatu-hahmo kuulee Ellenin rukouksen, ja kaksikon välille muodostuu yhteys, joka tulee piinaamaan heitä heidän loppuelämänsä. Vuosia myöhemmin Ellen on mennyt naimisiin Thomas-nimisen herrasmiehen kanssa (iki-ihana Nicholas Hoult), joka lähetetään Transilvaniaan tapaamaan työn merkeissä kreivi Orlokia (kauhurooleissa loistava Bill Skarsgård). Thomasille matkasta tulee taistelu elämästä ja kuolemasta samaan aikaan, kun Ellen kotipuolessa kärsii oudoista kohtauksista. Kolmikon kohtalot kietoutuvat yhteen kammottavalla tavalla.
Nosferatu on visuaalisesti upea kauhuelokuva, josta tihkuu erotiikkaa juuri kauhuelokuvalle sopivalla intensiteetillä. Jokainen roolitettu näyttelijä on täydellinen roolisuorituksessaan, ja elokuva on niin visuaalisesti kuin äänimaailmallisesti taideteos.
Culpa mía (ohj. Domingo González, 2023) & Culpa tuya (ohj. Domingo González, 2024) ★★★★
Culpa mía (2023) on espanjalainen romanttinen draama, joka perustuu samannimiseen kirjasarjaan, joka puolestaan oli alunperin Wattpadissa julkaistu tarina. Culpa mía kertoo 17-vuotiaasta nuoresta naisesta Noahista (Nicole Wallace), jonka äiti on mennyt juuri uusiin naimisiin ökyrikkaan miehen kanssa. Noah muuttaa vastentahtoisesti äitinsä kanssa miehen kartanoon, ja joutuu heti napit vastakkain uuden viehättävän velipuolensa Nickin (Gabriel Guevara) kanssa. Kapinallinen Nick harrastaa laittomia katuralleja, ja sekös Noahia kismittää – ja kiihottaa. What are you doing, step-brother? Sisaruspuolet tottakai rakastuvat ja aloittavat kiihkeän suhteen, joka käy läpi keskeiset romanttisen draaman kiemurat kolmen elokuvan aikana. En ole vielä nähnyt kolmatta osaa, jonka nimi on Culpa nuestra (2025), mutta ainakin näitä kahta ensimmäistä voin suositella. Kaikessa rehellisyyden nimissä katsoin nämä elokuvat siksi, että Nicole Wallace on lumoavan kaunis ja hänen espanjaansa on niin ihana kuunnella.
Repo! The Genetic Opera (ohj. Darren Lynn Bousman, 2008) ★★★★★
Repo! The Genetic Opera (2008) oli ehdottomasti erikoisin elokuva, jonka katsoin vuonna 2025, ja se on ehdottomasti kehu. Repo! The Genetic Opera on kulttiklassikkoksi kasvanut kauhumusikaali, joka yhdistää goottilaista kauhua, sarjakuvamaisuutta ja scifi-futurismia herkullisella otteella. Elokuvassa eletään vuotta 2056, ja ihmisten sisäelinten vajaatoimintaepidemia on lamauttanut ihmiskunnan tappaen jo 99% ihmisistä. Megakorporaatio GeneCo tarjoaa elinsiirtoja maksusuunnitelmalla – mutta jos et voi maksaa, korporaation salamurhaajat nimeltä Repo Men tulevat pakkolunastamaan elimet takaisin. Rikkaat tottakai ravaavat leikkauksissa vain koska voivat. GeneCo’n toimitusjohtaja saa selville, että hän on parantumattomasti sairas, ja joutuu tekemään päätöksen siitä, kuka perisi GeneCo’n hänen kuolemansa jälkeen. Vastaus käynnistää tapahtumaketjun, joka on täynnä shokeeraavia käänteitä monipuolisen musiikin säestämänä. Tarkista tarvittaessa sisältövaroitukset etukäteen, tässä on etenkin paljon gorea.
RAKASTIN tätä elokuvaa! Repo! The Genetic Opera yhdistää kaksi lempigenreäni, kauhun ja musikaalit, ja tekee sen niin herkullisella camp-otteella, että tästä ei voinut kuin nauttia. Kuulin elokuvan ehkä tunnetuimman kappaleen Zydrate Anatomy alkuvuodesta sosiaalisessa mediassa, ja Terrance Zdunichistin lauluääni kutitti aivojani niin paljon, että minun oli pakko ottaa selvää, mistä elokuvasta tämä kappale on, ja loppu onkin historiaa. Voisin katsoa tämän elokuvan uudestaan tämän tekstin kirjoitettuani.
The Hunger Games: The Ballad of Songbirds and Snakes (ohj. Francis Lawrence, 2023) ★★★
Nälkäpeli: Balladi laululinnuista ja käärmeistä sai minulta kirja-arvostelussa viisi tähteä, sillä ”se on todella onnistunut pahiksen taustatarinateos: se taustoittaa, muttei oikeuta Snow’n kamalia tekoja”. Kirja-arvostelussa kirjoitin, kuina ”oli kiehtovaa lukea, kuinka kieroutuneita ja julmia ajatuksella Snow’lla oli jo nuorena”. Tässä elokuva-adaptaatio epäonnistuu – Nälkäpeli: Balladi laululinnuista ja käärmeistä yrittää kertoa pituuteensa sopivalla tavalla kirjan keskeiset tapahtumat, mutta se jättää käsittelemättä kirjan kaikista keskeisimmän asian, eli Snow’n päänsisäiset kamaluudet. Kun luin tätä kirjana, näin koko ajan ristiriidan charmikkaan Snow’n käytöksen ja hänen manipuloivan persoonansa välillä. Elokuvassa karismaattinen Tom Blyth tekee hienon roolisuorituksen Coriolanus Snow’na, mutta koska hahmon pään sisälle ei mennä elokuvassa, saa elokuvan katsoja Snow’sta merkittävästi armollisemman ja pinnallisemman kuvan, ja pystyy ehkä jopa perustelemaan tämän tekoja itselleen. Nälkäpeli: Balladi laululinnuista ja käärmeistä on Nälkäpeli-elokuvana ja itsenäisenä teoksena ihan kelpo elokuva, mutta adaptaationa se kärsii jätettyään kirjan tärkeimmän elementin kokonaan pois. Rachel Zegler tekee ilmiömäisen roolisuorituksen tribuutti Lucy Gray Bairdina ja todistaa jälleen, miksi hän on yksi Z-sukupolven kirkkaimmista tähdistä.
SPYxFAMILY Code: White (ohj. Takashi Katagiri, 2023) ★★★★★
Yksi tämän vuoden parhaista anime-kokemuksista oli SPYxFAMILY (tästä lisää alempana), ja sarjan jatkumoon kuuluu myös elokuva SPYxFAMILY Code: White. SPYxFAMILY kertoo erikoisesta Forgerien perheestä, johon kuuluvat vakoojaisä Loid Forger, salamurhaajaäiti Yor Forger, telepaattilapsi Anya Forger ja tulevaisuuteen näkevä koira Bond. Sarjan juonesta tarkemmin alempana Anime-kohdassa. Elokuvassa SPYxFAMILY Code: White Forgerien perhe matkustaa pohjoiseen ostaakseen aineksia Anyan kotitalouden tunnin tehtävää varten, mutta matka mutkistuu Anyan syödessä junassa suklaata, joka sisältääkin mikrofilmin, joka olisi keskeinen tekijä mahdollisessa sodassa Westaliksen ja Ostanian välillä. Seuraa kommelluksia ja Forger-perheelle ominaisia väärinkäsityksiä sekä lämpimiä hetkiä ja upeita action-pläjäyksiä. SPYxFAMILY Code: White on toimiva tiivistelmä sarjan hahmojen keskeisistä dynamiikoista, joista en saa koskaan tarpeekseni. Elokuva on lämminhenkinen, ratkiriemukas ja juoneltaan sopivasti rytmitetty.
Demon Slayer: Kimetsu no Yaiba – The Movie: Infinity Castle (ohj. Haruo Sotozaki, 2025) ★★★★★
Kirjoitin vuonna 2025 luetut kirjat -tekstissä, että Demon Slayer on parhaita manga- ja anime-sarjoja, mitä olen koskaan kohdannut, ja Infinity Castle -elokuva on tästä esimerkillinen todiste. Sarjan juonesta tarkemmin alempana Anime-kohdassa. Infinity Castle -elokuva aloittaa kolmen elokuvan trilogian, joka käsittelee Demon Slayer -tarinan loppuhuipennuksen, ja ensimmäinen elokuva todistaa, että edessä on kovaa tykitystä viimeiseen minuuttiin asti. Infinity Castle on niin kaunis elokuva, että itkin teatterissa ihan vaan sitä, kuinka kauniilta elokuva näyttää. Elokuvan taistelut ovat karkkia silmille ja hengenhaukkomista sielulle, ja kaiken kruunaa upea musiikki ja äänimaailma. Tämän paremmaksi ei anime-elokuva voi enää mennä – paitsi seuraavassa Infinity Castle -osassa, kun Ufotable ylittää itsensä animaatiostudiona jälleen.
Taylor Swift: The Official Release Party of a Showgirl (ohj. Taylor Swift, 2025) ★★★★★
Taylor Swiftin uudella albumilla The Life of a Showgirl oli elokuvateatterilevityksessä julkaisubileet yhden viikonlopun ajan, ja pitihän se käydä kokemassa! Taylor Swift: The Official Release Party of a Showgirl sisälsi behind the scenes -materiaalia albumin ensimmäisen singlen, The Fate of Ophelian, musiikkivideon kuvauksista sekä lyriikkavideot kaikista albumin kappaleista. Taylor myös taustoitti kappaleita ja niiden tekoprosessia. Upea kokemus, jolla pääsi syventymään uuteen albumiin immersiivisesti!
Chainsaw Man – The Movie: Reze Arc (ohj. Tatsuya Yoshihara, 2025) ★★★★★
Kirjoitin vuonna 2025 luetut kirjat -tekstissä, että Chainsaw Man -animen ensimmäinen tuotantokausi oli ”kutkuttava ja hyvällä tavalla hämmentävä, mutta ymmärsin tarinan jujun vasta Chainsaw Man – The Movie: Reze Arcin myötä.”. Chainsaw Man – The Movie: Reze Arc kertoo elokuvaformaatissa seuraavan tarinakaaren, jossa päähenkilö Denji kohtaa kahvilassa suloisen Rezen ja ihastuu tähän päätäpahkaa. Elokuvaa kuvaillaan ”romanttiseksi action-komediaelokuvaksi”, ja vaikka Chainsaw Manin huumori onkin omalaatuista, särki tämä elokuva sydämeni niin moneksi palaseksi, että en kuvailisi sitä komediaksi sanallakaan. Chainsaw Man – The Movie: Reze Arcin juoni on kiihkeä, ja MAPPA laittaa jälleen parastaan etenkin taisteluiden animoinnissa. Elokuvassa on kohtauksia, jotka saavat katsojan haukkomaan henkeään, ja juuri ne hetket ovat syitä, miksi janoan päästä katsomaan tämän elokuvan uudelleen.
Wicked: For Good x2 (ohj. Jon M. Chu, 2025) ★★★★★
Wicked: For Good oli vuoden odotetuimpia elokuvakokemuksia, ja se ei jättänyt missään nimessä kylmäksi. Wicked: For Good jatkaa tarinana siitä, mihin edeltävänä vuonna julkaistu Wicked jäi: Elphaba, Lännen paha noita, on leimattu Ozin ja sen Velhon viholliseksi, mutta kansaa piristää Glinda Hyvän kihlaus prinssi Fiyeroon sekä keltaisen tiilitien avajaiset. Elphaba yrittää edelleen suojella niin Ozin eläimiä kuin siskoaan, mutta hänen työnsä tehdään hänelle kovin vaikeaksi. Kun Elphaba ja Glinda kohtaavat jälleen, muuttuu heidän elämänsä peruuttamattomalla tavalla.
Musikaalin ystävänä tiesin jo, mitä odottaa, ja silti odotukseni ylittyivät pääosin moninkertaisesti. Niin Cynthia Erivo kuin Ariana Grande-Butera tekivät ilmiömäiset roolisuoritukset Elphabana ja Glindana. Kävin katsomassa elokuvan ensin yksin, ja huomasin No Good Deedin jälkeen pidätelleeni hengitystä koko kappaleen ajan kyynelten vuotaessa. Jos Erivo ei saa Oscaria jo pelkästään tuolla kohtauksella, voi Akatemia heittää viimeiset hyvästit uskottavuudelleen. Ainoa musiikkinumero, johon oli vähän pettynyt, oli Ethan Slaterin veto March of the Witch Hunters -kappaleesta.
Mingle all the way (ohj. Allan Harmon, 2018) ★★★★
Jouluna on tärkeää laittaa aivot narikkaan ja katsoa jouluisia romanttisia elokuvia, joiden juonenkaaren hahmotteluun ei tarvitse olla edes käsikirjoittaja kuten allekirjoittanut on. Katsoimme joulun alla romanttisen draaman Mingle all the way, joka oli sydämellinen ja varsin nokkela jouluelokuva. Mingle all the way kertoo uraansa keskittyvästä Mollysta (Jen Lilley), joka perustaa deittiverkostoitumissovelluksen kiireisille ihmisille; Mingle all the way tarjoaa kiireisille ihmisille mahdollisuuden verkostoitua joulun alla ja löytää seuraa joulupyhien viettoon. Sovelluksesta kiinnostunut sijoittaja haluaa Mollyn testaavan itse sovellusta, joten Molly tekee työtä käskettyä. Molly tapaa sovelluksessa bisnesmiehen Jeffin (Brant Daugherty), ja kaksikon välillä lentää oitis kipinöitä. Fake Dating -trooppi värisee innosta, kun Molly ja Jeff aloittavat verkostoitumisen miellyttääkseen läheisiään uudella suhteellaan. Rakastuuko kaksikko oikeasti, vai onko kyseessä vain sovelluksen testiajo? Löytääkö uraorientoitunut kaksikko rakkauden ja, mikä tärkeintä, joulun taian? Onko lumi valkoista?
Katsottu uudelleen
Vuonna 2025 katsoin kaksi elokuvaa uudelleen: Leijonakuninkaan rennon juhlien jälkeisen sunnuntain ajanvietteeksi, sekä Twilightin elokuvateattereissa työkaverieni kanssa.
TV-sarjat
The Wheel of Time (showrunner Rafe Judkins, 2021->) ★
Robert Jordanin fantasiasarjaan Ajan Pyörään hurahtaneena olin todella innoissani kuullessani, että Amazon Prime on toteuttamassa kirjasarjasta televisiosarjasta adaptaatiota. Innostus ei kestänyt edes yhtä jaksoa; Rafe Judkinsin pyörittämä The Wheel of Time ottaa niin rankkoja taiteellisia vapauksia suhteessa alkuperäismateriaaliin, että tätä ei kestänyt katsoa. Jätimme sarjan kesken ensimmäisen jakson jälkeen, ja se on aika rankka valinta minulta – etenkin ottaen huomioon, että Supernatural onnistui roikottamaan minua matkassaan jopa 11 tuotantokautta. En voi suositella tätä sarjaa etenkään alkuperäismateriaalin tuntijoille, ja tarinan parissa uusille ihmisille suosittelisin kirjasarjaa tuhannesti mielummin kuin tätä sarjaa. Yksi tähti Rosamund Piken nappivalinnasta Moirainen rooliin.
Fallout (luojat Graham Wagner & Geneva Robertson-Dworet, 2024->) ★★★★★
Siinä missä edellinen sarjakokeilu tuotti pettymyksen, oli seuraava Amazon Primen katselulistalla oleva sarja napakymppi. Fallout-sarjan fanina odotin innolla Amazonin Fallout-sarja-adaptaatiota, ja se on ehkäpä onnistunein videopeliadaptaatio, mitä olen koskaan nähnyt. Sarjan tekijät ovat ymmärtäneet, mikä tekee Falloutin maailmasta mielenkiintoisen, ja tarttunut juuri niihin elementteihin; sarja käsittelee niin post-apokalyptisessa maailmassa selviytymistä kuin sodan kauheutta pelisarjan eri faktioiden näkökulmista. Fallout-sarjan päähenkilö on Vault 33 asukas Lucy MacLean (upea Ella Purnell), joka joutuu jättämään jälkeen tuntemansa maailman hänen isänsä kidnappauksen myötä. Lucy poistuu ensimmäistä kertaa elämässään vault-ydinsuojasta, jolloin hänen yltiöoptimistinen ja naiivi maailmankuvansa joutuu koetukselle tosimaailman kauheuksien edessä. Erämaassa Lucy tapaa kyynisen ja elämän kovettaman Ghoulin (Walton Goggins), joka oli ennen ydinsotaa Hollywood-tähti ja Vault-Tecin mainoskasvo Cooper Howard. Lisäksi Lucyn tie risteää uskonnollissävytteisen paramilitääriryhmittymän Brotherhood of Steel -sotilaan Maximusin kanssa (Aaron Moten), joka käy omaa kamppailuaan edustamansa organisaation valintojen kanssa.
Katsoimme sarjan ensimmäisen tuotantokauden julkaisutahdissa, ja teemme samaa nyt julkaistavalla kakkoskaudella. Jos olet pelannut Fallout-pelejä, suosittelen tätä sarjaa kovasti – ja itse asiassa vaikka et olisikaan pelannut, sillä sarja tekee niin hyvää työtä maailmanrakennuksen kanssa, että se aukeaa hyvin myös niille, jotka astuvat tähän maailmaan ensimmäistä kertaa.
Fleabag (luoja Phoebe Waller-Bridge, 2016-2019) ★★★★★
Fleabag on Phoebe Waller-Bridgen luoma ja tähdittämä brittiläinen komediadraama, joka käsittelee traumaa, yksinäisyyttä ja monimutkaisia ihmissuhteita todella uniikilla huumorilla ja otteella. Sarjan nimikkohahmo on vapaamielinen ja trauman murtama lontoolaisnainen, joka navigoi romanttisten suhteiden ja vaikeiden perhesuhteiden kiemuroissa omaleimaisella huumorilla. Sarjan vahvuus on sen nokkelassa dialogissa ja aidon inhimillisissä henkilöhahmoissa, mutta se herää uudella tavalla henkiin toisella tuotantokaudella, jossa esitellään päähenkilön romanttinen vastinpari, Pappi (iki-ihana Andrew Scott). Vain Phoebe Waller-Bridge voi kirjoittaa näin murskaavan kaipuuromanssin, josta en ole toipunut vieläkään.
Apple Cider Vinegar (luoja Samantha Strauss, 2025) ★★★★★
Tositapahtumiin ja niistä kertovaan kirjaan The Woman Who Fooled the World perustuva Apple Cider Vinegar on Netflixissä alkuvuodesta 2025 julkaistu kuusiosainen australialainen televisiosarja, joka kertoo wellness-influensseriksi kasvavasta Belle Gibsonista (Kaitlyn Dever), joka valehtelee kärsivänsä syövästä ja promoaa vaihtoehtoista lääketiedettä kerryttäen seuraajia ja faneja hyvinvointireseptien, kokkikirjan sekä some-kanavien myötä. Samaan aikaan toinen influensseri, Milla Blake (Alycia Debnam-Carey), kärsii aidosti harvinaisesta syövästä, mutta väittää voittavansa sen vaihtoehtoisilla hoitomuodoilla ja muodostaa oman wellness-yhteisönsä toimintatapojensa ympärille. Ristituleen jää Bellen assistentti ja Millan ystävä Chanelle (Aisha Dee), joka joutuu valitsemaan, onko ystävyys vai totuus arvokkaampaa.
Apple Cider Vinegar on nerokas sarja, sillä se on aivan raivostuttava todella koukuttavalla tavalla. Henkilöhahmot ovat vaihtoehtohoitohörhöilyssään turhauttavia, mutta katsojan on aivan pakko saada tietää, miten tarina päättyy ja kuinka tässä nyt käykään. Sydämessä pistää jokaisen Bellen ja Millan uhrin puolesta, ja paikoittain sarjaa tekee pahaa katsoa – nämä ihmiset eivät tuhoa ainoastaan omaa elämäänsä, vaan some-yhteisönsä myötä monen muun. Sarja on todella hyvin tehty, ja näyttelijäsuoritukset ovat varsin mainioita! Kaitlyn Dever on ilmiömäisen hyvä raivostuttavana Bellenä. Katsoin sarjan, sillä niin Alycia Debnam-Carey kuin Aishaa Dee ovat suosikkinäyttelijöitäni muista sarjoista, ja he olivat todella hyviä myös tässä sarjassa!
Hazbin Hotel (luoja Vivienne Medrano, 2024-) ★★★★★
Kuten Spotify Wrapped 2025 -listastani saattaa voida päätellä, tykästyin Hazbin Hoteliin ihan toden teolla vuonna 2025. Kuvailin sarjaa mainitussa tekstissä seuraavasti: ”Katsoin Hazbin Hotelin ensimmäisen kauden viime vuoden joululomalla, ja sanotaanko, että sarja on tehnyt minuun lähtemättömän vaikutuksen. Kiitos Tiktok-algoritmi ja Tumblr-syötteeni – te todellakin tiesitte, mistä pitäisin. Spotifyn toistominuutit ja Amazon Primen suurkulutus vahvistavat, että tämä sarja oli vuoden kovin juttu.”
Hazbin Hotel on musikaalianimaatio, joka kertoo Helvetin prinsessa Charlie Morningstarista (Erika Henningsen), joka haluaa pelastaa Helvetin syntiset tarjoamalla näille paikan Hazbin-hotellissaan, jonka tehtävä on lunastaa syntiset ja saattaa heidät vapahdukseen (redemption) ja sitä myötä Taivaaseen. Helvetti on ylikansoitettu, ja Taivas on ryhtynyt vastatoimiin suorittamalla vuosittaisen Puhdistuksen (Extermination), jossa enkelit laskeutuvat Helvettiin tappamaan raa’asti syntisiä. Charlie haluaa pysäyttää nämä Puhdistukset ja pelastaa syntiset hotellinsa avulla – hänen keskeisiä ongelmiaan ovat kuitenkin niin hänen hieman todellisuudestaan irrallinen yltiöoptimistinen asenteensa kuin syntisten haluttomuus luopua seksin-, väkivallan- ja tappamisentäyteisestä arjestaan vapahduksen tavoittelemiseksi. Charlie tavoittelee pelastusta syntisille enemmänkin laulun ja ystävyyden voiman keinoin.
Charlieta hotelliprojektissa tukevat niin hänen kumppaninsa Vaggie (Stephanie Beatriz) kuin vastikään kuvioihin palannut mysteerinen Radio-demoni Alastor (Amir Talai), jolla on omat salaisuutensa ja syynsä auttaa Charlieta. Hotellin ensimmäinen asiakas on pornonäyttelijä Angel Dust (Blake Roman), jonka lisäksi soppaa hämmentävät Alastorin alaiset, kaoottinen siivooja Nifty (Kimiko Glenn) ja elämäänsä kyllästynyt baarimikko Husk (Keith David). Charlien vastavoimana toimivat Taivaan armeijan johtaja Adam (Alex Brightman) ja tämän oikea käsi, luutnantti Lute (Jessica Vosk).
Hazbin Hotel on kaikkea, mitä televisiosarjalta toivon: musikaali, jossa on monipuolinen hahmokaarti, toiveikas mutta dramaattinen tarina ja mukaansatempaavat musiikit. Hazbin Hotelin piirtotyyli on todella silmää miellyttävä, ja rakastan Vivienne Medranon hahmodesigneja. Sarjan suurin vahvuus piilee ehdottomasti sen tarinassa ja hahmoissa sekä ääninäyttelijöissä, jotka tuovat hahmot eloon. Edellä mainittujen lisäksi rooleissa nähdään mm. Broadway-tähdet Jeremy Jordan ja Christian Borle sekä koomikko-Youtube-tähti Brandon Rogers.
Ensimmäinen tuotantokausi osoittaa, missä tämän sarjan sydän on, ja olen nähnyt sen todella monta kertaa. Toinen tuotantokausi on kuitenkin suosikkini, sillä suosikkihahmoni saavat siinä ensimmäistä kautta enemmän ruutuaikaa.
Itse animaation suurkulutuksen lisäksi katsoin Amazon Primesta myös Hazbin Hotel Live on Broadway! -taltioinnin, jossa ääninäyttelijät esittivät sarjan kappaleita ja antoivat haastatteluja ennen kakkoskauden julkaisua. Hazbin Hotel Live on Broadway!’n katsomisessa parasta oli päästä näkemään Hazbin-yhteisön yhteinen merkkipaalu, mikä liikutti niin yleisöä, tekijöitä kuin katsojia kotisohvilla.
Helluva Boss (luoja Vivienne Medrano, 2019-) ★★★★★
Helluva Boss on Hazbin Hotelin sisarsarja, joka sijoittuu niin ikään Helvettiin, mutta kertoo Helvetin asukkaista syntisten sijaan. Sarjan päähenkilöitä ovat Immediate Murder Professionals (I.M.P) -salamurhaajafirman työntekijät, imp-paholaiset Blizzø (Brandon Rogers), Moxxie (Richard Horvitz) ja Millie (Vivian Nixon) sekä helvetinkoira Loona (Erica Lindbeck). Blizzølla on monimutkainen suhde Stolasiin (Bryce Pinkham), joka on onneton Ars Goetian prinssi järjestetyssä avioliitossa. Stolasin elämän ainoa ilo on hänen tyttärensä Octavia (Barrett Wilbert Weed). Juonta ja Blizzøn elämää värittää myös hänen lapsuudenystävänsä, klovni Fizzarolli (Alex Brightman), joka jakaa synkän lapsuudentrauman Blizzøn kanssa. Helluva Boss keskittyy salamurhiin, joita Blizzø ja kumppanit toteuttavat hyödyntämällä Stolasin grimoirea, jolla he pystyvät kulkemaan Maan ja Helvetin välillä. Toinen keskeinen juonikuvio on Blizzøn ja Stolasin välinen orastava mutta monimutkainen romanssi, jossa kapuloita rattaisiin heittävät etenkin heidän sosioekonomiset eronsa ja niistä johtuvat olettamukset toisen tarkoitusperistä.
Helluva Boss eroaa sävyllisesti Hazbin Hotelista – enemmän mustaa komediaa, väkivaltaa, seksiä ja romantiikkaa – mutta senkin vahvuudet piilevät mukaansatempaavassa tarinassa ja henkilöhahmoissa, joiden kohtalosta katsoja aidosti välittää. Brandon Rogers tekee elämänsä roolisuorituksen Blizzøna, ja joskus on vaikea sanoa, missä näyttelijä loppuu ja henkilöhahmo alkaa. Helluva Boss on katsottavissa ilmaiseksi Youtubesta, minkä lisäksi se löytyy Amazon Primesta.
Dropout originals
Kiistatta paras striimauspalvelu Dropout tarjosi myös vuonna 2025 meille paljon viihdettä ja hauskoja hetkiä! Vaikka Dimension20 -D&D-sarjat jäivät vähemmälle katselulle vuonna 2025, aiomme katsoa niitä enemmän vuonna 2026.
Game Changer, kausi 7 (luoja Sam Reich) ★★★★★
Dropoutin lippulaiva Game Changer palasi vuonna 2025 seitsemännellä tuotantokaudella, joka oli tuotantoyhtiön tähän mennessä kunnianhimoisin kausi. Game Changer on Dropoutin toimitusjohtaja Sam Reichin juontama kilpailuohjelma, jossa joka jaksossa on eri gameshow-konsepti, ja pelaajien on päästävä kärryille siitä, mitkä tällä kertaa ovatkaan pelin säännöt. Game Changer on hupaisimpia kilpailuohjelmia, joita olen koskaan katsonut, mutta etenkin seitsemännellä tuotantokaudella sarja sisälsi myös todella koskettavia hetkiä.
Make Some Noise, kaudet 3 ja 4-> (luoja Sam Reich) ★★★★★
Make Some Noise on Game Changerin spin off -sarja, jota juontaa niin ikään Sam Reich. Make Some Noisessa kolme kilpailijaa improvisoi Samin antamien syötteiden pohjalta hauskoja ja kaoottisia kohtauksia ja monologeja. Make Some Noise on Game Changerin kaltaisesti todella hauskaa televisiota!
Dirty Laundry, kaudet 1-4 (luoja Lily Du) ★★★★★
Dirty Laundry on Dropout-tähti Lily Dun luoma kilpailuohjelma, johon osallistuu kerrallaan neljä pelaajaa. Juontajana Lily lukee ääneen salaisuuksia, jotka kilpailijat ovat toimittaneet etukäteen jaksoa varten, ja kilpailijoiden tulee arvata, kenen salaisuus on kyseessä. Pisteitä saa niin oikein arvaamisesta kuin muiden hämäämisestä oman salaisuuden kohdalla. Joskus salaisuudet voivat olla myös Lilyn tai Lilyn kanssajuontajan, Grant O’Brienin, joka toimii sarjassa baarimikkona ja sekoittaa jokaisessa jaksossa kilpailijoille erilaisia drinkkejä. Lily ja Grant ovat sopivan kaoottinen kaksikko, joka onnistuu luomaan toimivan dynamiikan minkä tahansa kilpailijakokoonpanon kanssa. Dirty Laundrya on nyt viisi tuotantokautta, ja katsomme sitä rutiininomaisesti aamiaisen yhteydessä tai iltaisin ennen nukkumaanmenoa.
Anime
Demon Slayer: Kimetsu no Yaiba (Ufotable, 2019->) ★★★★★
Kuvailin Demon Slayeria seuraavasti Vuonna 2025 luetut kirjat -blogitekstissä:
”Demon Slayer kertoo teini-ikäisestä Tanjiro Kamadosta, joka elää perheensä kanssa Taishō-kauden Japanissa. Tanjiron isä on kuollut, ja hän elättää äitiään ja pikkusisaruksiaan myymällä puuhiiltä. Eräänä päivänä Tanjiro palaa kotiin kohtamaan verisen näyn, joka muuttaa hänen koko elämänsä: demoni on tappanut hänen koko perheensä. Ainoa eloonjäänyt on Tanjiron pikkusisko Nezuko, joka on muuttunut demoniksi. Demoneja metsästävän Demon Slayer Corps’in korkea-arvoinen Hashira Giyu Tomioka saapuu paikalle ja on tappaa Nezukon, mutta liikututtuaan Tanjiron ja Nezukon siteestä ja Tanjiron päättävisyydestä suojella siskoaan omalla hengellään, Giyu päättää auttaa Tanjiroa. Tanjiro lähetetään kouluttautumaan demon slayeriksi, jotta hän voisi etsiä demonin, joka tappoi hänen perheensä ja muutti Nezukon demoniksi. Matkallaan Tanjiro yrittäisi myös löytää keinon muuttaa Nezuko takaisin ihmiseksi.”
”Demon Slayerin tarina, henkilöhahmot ja maailma ovat huolellisesti rakennettuja, ja lukija välittää jokaisen hahmon kohtalosta tarinan intensiiviseen loppuhuipennukseen saakka. Tanjiro on parhaimpia päähenkilöitä, joiden matkaa olen fiktiossa saanut seurata; kuinka tärkeää onkaan säilyttää empatia ja pehmeys kovassa maailmassa.”
Demon Slayer herää eloon animena, sillä Ufotable laittaa parastaan sarjan animoinnissa: demon slayerien käyttämät hengitystekniikat ovat elementtien, värien ja kuvioiden tanssia animaatiossa, ja sarjan ympäristöt ovat valokuvamaisen kauniita. Ufotable osaa animoida etenkin valoa, vettä, tulta ja taisteluita tavalla, jollaista mikään muu animaatiostudio ei tee. Kokeneena animen katsojana voin sanoa, että Demon Slayerin animaatiolle ei mikään muu vedä vertojaan. Upeimman animaatiotyylin lisäksi Demon Slayerilla on todella hyvät alku- ja lopputunnarit – sarjan ensimmäinen alkutunnari, Lisan Gurenge, on kaikkien aikojen suosikkini.
Chainsaw Man, kausi 1 (MAPPA, 2022->) ★★★★
En lähde toistamaan itseäni, vaan lainaan jälleen Vuonna 2025 luetut kirjat -blogitekstiä:
Yksi erikoisimmista animeista, jonka tänä vuonna katsoimme, oli Chainsaw Man. Tämän animen ensimmäinen kausi oli kutkuttava ja hyvällä tavalla hämmentävä, mutta ymmärsin tarinan jujun vasta Chainsaw Man – The Movie: Reze Arcin myötä. Katsottuani tuon elokuvan kiskoin muutamassa päivässä ensimmäisen kokonaisuuden eli 11 numeroa mangaa, jotka sisältävät ensimmäisen tuotantokauden, tuon elokuvan ja muutaman tulevan juonen kaaren tapahtumat.
Chainsaw Man kertoo köyhästä ja orvosta teinipojasta Denjistä, jolla on koiramainen moottorisahapäinen lemmikkipaholainen Pochita. Denji päätyy tekemään Pochitan kanssa sopimuksen, joka yhdistää Pochitan ruumiin hänen omaansa ja antaa Denjille kyvyn muuttaa ruumiinosiaan moottorisahoiksi. Denji on Chainsaw Manina voimakas olento, joten hänet rekrytoidaan Public Safety Devil Hunters -nimiseen organisaatioon, jonka tehtävä on torjua paholaisia Japanissa. Denji joutuu kuitenkin oppimaan kantapään kautta luottamuksesta ja uskollisuudesta monien tavoitellessa hänen sydäntään, jossa Pochitan voima asuu.
Kun katsoimme Chainsaw Manin ykköskautta, pohdimme jokaisen jakson jälkeen, haluammeko jatkaa sen katsomista. Chainsaw Manissa on se erikoisuus, että valtaosa sen päähahmoista on hyvin epämiellyttäviä pinnallisella tasolla, ja katsojan tulee nähdä vaivaa päästäkseen pinnan alle ja ymmärtääkseen hahmojen toimintaa. Myönnän, että alkuun minun oli todella vaikeaa Denjin ymmärtämisen kanssa, mutta kuten sanoin, viimeistään Chainsaw Man – The Movie: Reze Arc avasi minulle hahmoa paremmin. Chainsaw Man ei ole minun tyylinen anime piirtotyyliltään, mutta sen tarina on kiehtova, ja henkilöhahmot virkistävän erilaisia siitä, mihin olen tottunut. Odotan innonsekaisella kauhulla sarjan jatkoa nyt, kun olen lukenut mangaa pidemmälle ja tiedän, mitä sieltä onkaan tulossa.
SPYxFAMILY, kaudet 1-3 (Wit Studio & CloverWorks, 2022->) ★★★★★
Westaliksen ja Ostanian valtioiden väliset jännitteet ovat eskaloitumassa sodaksi kylmän sodan henkisessä maailmassa. Westalis Intelligence (WISE) lähettää parhaan vakoojansa, agentin koodinimeltään Twilight, Ostaniaan tutkimaan Ostania’s National Unity Party -puolueen johtajaa, Donovan Desmondia. Päästäkseen lähelle Desmondia, tulee Twilightin suorittaa kunnianhimoinen Operation Strix: perustaa perhe; saada lapsensa sisään samaan eliittikouluun, jossa Desmondin lapset opiskelevat, ja saada lapsi menestymään koulussa niin hyvin, että tämä pääsisi korkeimman eliitin eli Imperial Scholarien joukkoon. Tällöin Twilight pääsisi samoihin sosiaalisiin piireihin Donovan Desmondin kanssa ilman, että hän herättäisi vakoojaepäilyksiä, joita sodan uhkaamassa Ostaniassa seurataan herkällä korvalla.
Twilight tekeytyy Loid Forger nimiseksi psykiatriksi ja muuttaa Ostaniaan. Ensimmäisenä hänen on hankittava sopivan ikäinen lapsi, ja orpokodissa hänen huomionsa kiinnittyy vaaleanpunatukkaiseen tyttöön nimeltä Anya. Anya on salaa telepaatti, ja hän saa oitis tietää Loidin olevan vakooja. Anyalla on ollut huonoa tuuria adoptoiduksi tulemisessa (tai pikemminkin pysymisessä), joten hän hyödyntää kykyjään ja pääsee osaksi Loidin perhettä tämän adoptoidessa hänet. Loid valmistelee Anyaa Eden Academyn pääsykokeisiin, mutta Anya katsoisi mielummin vakoojapiirrettyjä kuin lukisi läksyjä. Anya onnistuu kuitenkin läpäisemään ensimmäisen pääsykokeen, ja on aika Loidin seuraavan tehtävän: Eden Academyn pääsykokeissa seuraava vaihe on koko perheen haastattelu, ja Loidin on löydettävä itselleen vaimo.
Yor Briar työskentelee Berlintin kaupungintalolla virkahenkilönä päivisin ja Thorn Princessinä tunnettuna salamurhaajana öisin. Yor on sosiaalisesti kömpelö ja ujo nainen, ja hänen kaupungintalon työkaverinsa härnäävät häntä hänen naimattomuudestaan. Hänen ikäisiä naimattomia naisia pidetään epäilyttävänä, ja Yor pelkää, että hänen salamurhaajan työnsä paljastuu, jos häntä aletaan epäillä vakoojaksi. Loid ja Yor kohtaavat vaateostoksilla, ja Anya tykästyy oitis Yoriin – ja saa tietää tämän salaisuuden telepaattikyvyillään. Anya saa onnistuneesti kaksikon kiinnostumaan toisistaan, ja Loid ja Yor ryhtyvät feikkiseurustelemaan, molemmat omista syistään. Ymmärtäessään, kuinka hyödyllinen avioliitto olisi kummallekin osapuolelle, kaksikko päätyy avioitumaan ja esittämään yhdessä tavallista perhettä, suorittaen sivussa salaisia ammattejaan. Perheen arkea mutkistavat kuitenkin jatkuvat väärinymmärrykset, jotka johtuvat heidän yrityksistään peitellä omia salaisuuksiaan, kuin heidän läheisensä, etenkin Yorin ylisuojeleva pikkuveli Yuri, joka työskentelee Ostanian turvallisuuspalvelussa tavoitteenaan napata Twilight, sekä Loidiin ihastunut WISE-agentti Nightfall, joka haluaisi päästä Loidin peiteperheen vaimoksi.
SPYxFAMILY on varmaankin hauskin anime, jonka olen koskaan katsonut. Anya on yksi parhaiten kirjoitetuista lapsista fiktiossa, ja hänen ajatuksenjuoksuaan on ihana seurata. Loid ja Yor ovat hurmaavia yrittäessään esittää tavallisia kansalaisia ja kumppaneita, ja heidän hidasta mutta väistämätöntä aitoa rakastumistaan seuraa sydänsilmin.
Attack on Titan (Wit Studio kausilla 1-3, MAPPA kaudella 4, 2013–2023) ★★★★★
Jos et ole koskaan katsonut animea ja haluaisit aloittaa, älä aloita Attack on Titanilla, sillä tämä on mestariteos, joka pilaa sinulta kaikki muut animet. Jos sen sijaan haluat katsoa vain yhden animen, tee itsellesi maailman suurin palvelus ja katso Attack on Titan.
Attack on Titanilla on legendan asema animepiireissä, ja aivan syystä. Olen nähnyt lukuisia postauksia sosiaalisessa mediassa siitä, että jos ihminen menettäisi muistinsa, hän saisi upean mahdollisuuden katsoa Attack on Titanin uudelleen ensimmäistä kertaa, ja sarjan katsottuani ymmärrän täysin, mitä niissä postauksissa ajettiin takaa. Mitä vähemmän sarjasta tietää ennen sen katsomista, sen parempi. Tässä kuitenkin sarjan peruspremissi: Attack on Titan sijoittuu postapokalyptiseen maailmaan, jossa ihmiskunnan viimeiset selviytyjät elävät muurien sisällä suojassa valtavilta humanoidi-Titaaneilta, jotka vaeltavat muurien ulkopuolella ja syövät vastaan tulevat ihmiset. Sarjan päähenkilö on nuori poika nimeltä Eren Jaeger, joka joutuu kokemaan ystäviensä Mikasa Ackermanin ja Armin Arlertin kanssa titaanien aiheuttaman tuhon valtavakokoisen Titaanin hyökätessä heidän kotikyläänsä. Koston ajamana Eren liittyy Survey Corpsiin, joka on Titaaneja vastaan taisteleva sotilasjoukko.
Attack on Titan on mestariteos: sen maailma, henkilöhahmot, juonenkäänteet, taisteluanimaatiot ja moraaliset opetukset ovat vertaansa vailla. Attack on Titanin aikana kokee koko ihmiselämän tunneskaalan, ja sen päättyessä olo on yhtä aikaa tyydyttynyt ja tyhjä. Sarjan hahmoista välittää niin paljon, että se tekee jo pahaa. Sarjan uudelleenkatseluarvo on myös aivan valtava, sillä sitten kun sarjan tarinan tietää, sen katsoo aivan uusin silmin. Tämän haluan kokea vuonna 2026.
Twilight out of Focus (Studio Deen, 2024) ★★★★★
Twilight Out of Focus on herkkä boy love -tarina, joka kertoo kolmesta eri orastavasta romanssista lukion leffakerhossa. Animessa on vain kaksitoista jaksoa, ja katsoin sen muistaakseni päivässä tai kahdessa. Twilight Out of Focus lypsää onnistuneesti trooppia oh my god, they were roommates, ja se kertoo nuoresta rakkaudesta koskettavalla ja lämpimällä tavalla.
Twilight Out of Focus kertoo ensin toisen vuoden opiskelijoista Maosta ja Hisashista, jotka ovat kämppiksiä, joilla on yhteinen diili: Mao ei saa kertoa kellekään, että Hisashi on homo, ja Hisashi ei puolestaan saa rakastua Maoon. Kun Hisashi roolitetaan koulun leffakerhon pääosanesittäjäksi, joutuu kuvaajana toimiva Mao kohtaamaan kasvavat tunteensa kämppistään kohtaan.
Seuraavaksi Twilight Out of Focus siirtyy kertomaan leffakerhon vetäjästä ja leffaohjaajasta Jinistä, joka on äänekäs ja flirttaileva. Jinillä menee napit vastakkain vuosikurssia nuoremman leffaohjaajan Giichin kanssa, mutta kuumenevatko tunteet eri suuntaan, kun kaksikko päätyy olosuhteiden pakosta kämppiksiksi? Enemies to lovers -sävytteinen draama alkakoon.
Kolmantena Twilight Out of Focus kertoo feminiinisestä ensimmäisen vuoden opiskelijasta Shionista, joka haluaa löytää shojo-mangahenkisen romanssin ja poikaystävän. Shion etsii poikaystävää eri kerhoista ja päätyy lopulta liittymään leffakerhoon, jonka väistyvä jäsen Rei pilkkaa Shionin yrityksiä ja toteaa, että tämä ei löytäisi kerhosta poikaystävää. Vielä samana päivänä Rei suutelee Shionia… Onko Shion löytänyt romanssinsa? Se jääköön nähtäväksi.
Twilight Out of Focus on punastuttavan ihana ja sensuelli rakkaustarina, joka näin elokuva-alaa opiskelleena sai tarinasta vielä enemmän irti. Suosittelen tätä, jos haluat seurata ihania rakkaustarinoita, mutta sitoutua samalla vain lyhyeen sarjaan.
KEIJO!!!!!!!! (Xebec, 2016-2017) ★★★★★
KEIJO!!!!!!!! oli erikoisin katselukokemus, jonka olen hetkeen kokenut – ja minulla oli niin hauskaa sen parissa. KEIJO!!!!!!!! kertoo 17-vuotiaasta Nozomi Kaminashista, jonka suurin haave on olla Keijo-mestari. Keijo on vesiurheilulaji, jossa pelaajien tehtävä on syöstä muut pelaajat uima-altaassa kelluvalta alustalta nimeltä Land ja olla viimeinen nainen pystyssä. Twisti on se, että muiden pelaajien pudottamiseksi saa käyttää vain tissejä ja pyllyä. Tässä kohtaa saatan menettää sinut lukijana, mutta jatka pidemmälle, sillä KEIJO!!!!!!!! on aivan loistava taisteluanimesatiiri. Nozomi aloittaa opiskelun Setouchi Keijo Training Schoolissa, ja tarina seuraa hänen ja hänen luokkakaveriensa etenemistä harjoituksista kilpailuihin ja lopulta Keijo-koulujen väliseen otteluun. Nozomi oppii harvinaisen ja kielletyn tekniikan, Vacuum Butt Cannon, jota hän kehittää voittaakseen kaikki vastustajansa.
Jos on katsonut taisteluanimeja, tunnistaa heti, mitä KEIJO!!!!!!!! tavoittelee tarinankerronnallaan: päähenkilö kokee ankaran treenin ja henkisen kehityksen kautta valtavan kasvukäyrän ja oppii hallitsemaan kykyjä, jotka ovat ominaisia ainoastaan hänelle. Taisteluissa, tässä tapauksessa Keijo-otteluissa, käytetään aivan naurettavia tekniikoiden nimiä, jotka selitetään vastustajalle dramaattisesti auki. Lopulta hyvä voittaa. Jos puolestaan ei ole katsonut taisteluanimeja, ymmärrän hyvin, jos sarjan katsominen jää kesken alkutunnariin. KEIJO!!!!!!!! oli upea opetus siitä, että kaikkea katsomaansa ei tarvitse ottaa niin vakavasti, vaan välillä hassuista jutuista voi vain nauttia ja antaa teosten olla juuri sitä, mitä ne ovat. KEIJO!!!!!!!! oli myös paras mahdollinen anime, jolla resetoida systeemistä Attack on Titanin katsominen, jotta sen jälkeen voisi jälleen kokea animea vertailematta kaikkea siihen.
Katsottu uudelleen
Katsoin vuonna 2025 kolme animea uudelleen: Jujutsu Kaisenin (itselleni epätyypillisesti englanniksi dubattuna, katson yleensä animet aina alkuperäiskielellä), High Rise Invasionin sekä Bungo Stray Dogs: WAN!’n.
Minulla on paljon leffoja ja sarjoja katselulistalla, mutta otan mielelläni suosituksia vastaan! Kauhuelokuvista aion katsoa piakkoin Longlegsin (2024), animeista Yuri!!! on ICE’n (2016) ja The Apothecary Diariesin (2023->), kun taas muiden TV-sarjojen osalta minun pitäisi palata Bridgertonin (2020->) ja The Circlen (2020->) pariin.
Wine, words & lovers 