Luova lokakuu -haasteen päivän sana on kasvu! Aloin pohtia sanaa hyvin käytännönläheisestä näkökulmasta, nimittäin tästä nimenomaisesta blogista! Tässä siis hieman metablogiteksti blogin kirjoittamisesta.
Pohdin muutaman vuotta ennen blogin perustamista, että voisin pistää sellaisen pystyyn. Olen aina rakastanut kirjoittamista, ja se on minulle luonnollinen itseilmaisun tapa. Rakastan kertoa minulle tärkeistä asioista, raportoida peleistä ja formuloista ja haastaa itseäni esimerkiksi tällaisten kirjoitushaasteiden parissa. Kun päätin viimein ryhtyä tuumasta toimeen ja perustaa blogin, sisältöä alkoi syntyä suhteellisen vaivatta. Kirjoitin blogin alkuvuosina tänne todella matalalla kynnyksellä ja kehitin säännöllisesti uusia juttusarjoja, joiden avulla ylläpidin julkaisutahtia ja kirjoitusrutiinia. Blogin kirjoittaminen oli säännöllinen harrastus ja osa arkea.
Blogin pitäminen on kuitenkin jäänyt vähemmälle viime vuosina, ja se harmittaa. Pyrin nyt tietoisesti kirjoittamaan enemmän ja aktiivisemmin, sillä arjesta pitää löytyä tilaa luovuudelle. Minulla ei kuitenkaan ole suurempia haaveita blogin kasvamisen suhteen – vilkaisen kyllä lukijatilastot säännöllisen epäsäännöllisesti, mutta ne eivät vaikuta kirjoittamiseeni. Kirjoittaisin tätä blogia, vaikkei sitä lukisi kukaan muu kuin minä. En tavoittele lukijamäärien kasvua tai blogin ammattimaistamista, sillä lopulta kirjoitan tätä siksi, että se on kivaa ja saan siitä itse iloa.
On kuitenkin ihanaa nähdä, että tätä blogia luetaan, ja se tekee minut aidosti onnelliseksi. Muistan lämmöllä, kun kaverini kertoi lukeneensa Taylorin albumin arvostelun blogistani ja olleensa tekstin pauloissa, vaikkei hän oikeastaan ollut kuunnellut Tayloria tai ollut edes kiinnostunut tämän musiikista. Toinen kaveri kertoi joskus seuranneensa käynnissä ollutta F1-kautta lähinnä blogitekstieni kautta. Kiitos siis teille jokaiselle, jotka tätä blogia luette – se lämmittää sydäntäni ja ruokkii sieluani. 🤍
Wine, words & lovers 