Kulttuuria: Rakastakaa toisianne ajoissa

Sain juuri katsottua Netflix-sarjan 13 reasons why loppuun, joten tässä ensifiilikseni. Sisältää juonipaljastuksia.

*Sarjan ja tämän blogitekstin sisältövaroitukset: itsemurha, koulukiusaaminen, seksuaalinen ahdistelu, raiskaus*

Clay: ”I can never say all this to you, but… I love you. And I will never hurt you. And I’m not going. Not now, not ever. I love you, Hannah.”

Hannah: ”Why didn’t you say this to me when I was alive?”

– Tape 6, Side A (Season 1, episode 11)

13 reasons why kertoo lukiolaispoika Clay Jensenistä, joka saa itsensä tappaneelta ihastukseltaan Hannah Bakerilta laatikollisen äänikasetteja, joihin Hannah on äänittänyt 13 syytä siihen, miksi hän päätti elämänsä.

En aio mennä yksityiskohtiin siitä, kuinka paljon samaistuin sarjan katsomisen aikana Hannah Bakeriin. Sanotaanko, että toivon, ettet koskaan joudu samaistumaan yhtä paljon.

Tarinana 13 reasons why on ravisuttavan kaunis ja raskas, sillä katsoja elää Hannahin kasettien kautta tämän tuskan ja kokemukset, jotka synkkenevät jaksosta toiseen. 9.4 tähteä IMDB:ssä saanut kauden finaalijakso on kivuliasta katsottavaa, kun Hannahin elämä saa päätöksensä itsemurhan kautta. En sano ”Hannahin tarina”, sillä uskon sen jatkuvan vielä toisella tuotantokaudella, enkä usko ihmisen tarinan päättyvän tämän kuolemaan. 

Sarjan tarina on mielestäni taidokkaasti kerrottu ja katsojaa pidetään koko ajan otteessa, kun jakso jaksolta kasetteja käydään läpi ja hahmoista paljastuu yhä enemmän ikäviä totuuksia. Sarja ei arastele vaikeiden asioiden käsittelyssä ja pui suoraan muun muassa sarjan loppupuolella paljastuvia raiskauksia, koulukiusaamista, ihmissuhteiden vaikeuksia sekä lukiolaiskulttuuria ja sen julmia hierarkioita. Ja hyvä niin, sillä tässä maailmassa on liikaa Bryce Walkereita, ja näistä asioista on aika alkaa puhua. Sarja antaa katsojalle useita samaistuttavia ja aitoja hahmoja, jotka jokainen painivat omien ongelmiensa ja salaisuuksiensa kanssa – salaisuuksien, jotka voivat kasettien myötä paljastua ja tuhota heidän elämänsä. Tässä sarja onnistui mielestäni erittäin hyvin: se loi hahmoja, joista katsoja ei välttämättä pidä, mutta joita hän pystyy ymmärtämään. Se näyttää, että jokaisella on oma tarinansa ja näkökulmansa elämään, ja että jokainen pyrkii elämään omaa totuuttaan.

Katsoja tietää, että tarina käy koko ajan raskaammaksi, mutta jatkaa silti katsomista. Odotus Clayn kasetista palkitaan vasta sarjan loppupuolella – ja kyseinen jakso sai ainakin minut ensimmäistä kertaa sarjan aikana itkuun. Elokuva- ja televisioalan opiskelijana voisin arvioida tätä sarjaa ammatillisesta näkökulmasta, mutta sarja liipaisi liian läheltä, joten kykenen vain tunnepitoiseen arvosteluun. Olihan siinä hienoja kamera-ajoja, leikkausta ja symbolista värimäärittelyä.

Koin tarpeelliseksi valmistautua sarjaan sisältövaroituksin, joten osasin varautua sen rankimpiin hetkiin. Suosittelen samaa herkimmille katsojille ja niille, joille yksinäisyys, itsemurha ja seksuaalinen häirintä sekä raiskaus ovat erityisen arkoja aiheita. 13 reasons why on puhuttanut maailmalla sen raskaiden aiheiden vuoksi, ja joissakin maissa ”itsemurhasarjan” katselu tai siitä keskustelu on kiellettyä alaikäisiltä koulussa. Mutta tämä sarja on niin tärkeä ja näistä aiheista juuri pitäisi puhua enemmän. 13 reasons why ei yllytä itsemurhaan, itselle sarja avasi silmät elämälle ja sen arvokkuudelle. Sarja käsittelee tabuja, mutta siksi se myös avaa väylän keskustella aiheista, jotka tekevät kipeää. Toivon ainakin, että joku saa sarjan kautta voimaa hakea apua tai aloittaa vaikean keskustelun.

13 reasons why oli ainutlaatuinen katselukokemus ja pääsee ehdottomasti suosikkisarjojeni listalle. Suosittelen vahvasti katsottavaksi jonkun rakkaan ihmisen kanssa, joka voi vaikeina hetkinä pitää kädestä.

Hannah Baker ajautui itsemurhaan kiusaamisen, seksuaalisen häirinnän, yksinäisyyden, raiskauksen, särkyneen sydämen ja nöyryytyksen vuoksi. Moni hahmo sarjassa pohtii, olisiko Hannah vielä elossa, jos he olisivat toimineet toisin. Olisi. Blogin avaussiteeraus iski minuun koviten. Jos Clay olisi kertonut tunteistaan Hannahille ajoissa, tämä olisi ehkä ollut tarpeeksi vahva pelastaakseen itsensä. Aina sanotaan, että tunteista pitää kertoa, ennen kuin on liian myöhäistä, joten rakastakaa toisianne ajoissa. Minua onneksi rakastettiin.