Viime viikonloppuna 19.-21.5. osallistuin neljättä kertaa Uneton48-lyhytelokuvakilpailuun, jossa joukkueet tekevät lyhytelokuvan 48 tunnin aikana. Elokuvan tulee olla joukkueelle arvotun genren mukainen ja sisältää kaikille joukkueille yhteiset kolme pakollista elementtiä. Pakollisilla elementeillä varmistetaan, että elokuvat on todella kokonaan tehty kilpailuviikonlopun aikana.
Aloitin Uneton48-urani huipulta vuosikurssilaisteni muodostaman Pusihätä-joukkueen riveissä. Uneton48 oli uutta ja ihmeellistä meille kaikille, ja viikonlopun agenda oli pitää hauskaa ja tehdä siinä sivussa elokuva genrestä ”Merkkihenkilöelokuva” – ja minkä elokuvan teimmekään! Anteropatia voitti parhaan kuvauksen ja leikkauksen palkinnot ja sijoittui koko kilpailussa toiseksi. Kilpailuviikonloppu oli ikimuistoinen.

Toinen Uneton48:ni oli seuraavana vuonna koonpanoltaan hieman muuttuneen Pusihädän kanssa. Tällä kertaa puhalsimme henkeen elokuvan nimeltä Xebaca genrestä ”Viimeinen ihminen”.

Elämääni tuli seuraavan vuoden kuluessa uusia ystäviä, mikä johti myös uuden Uneton48-joukkueen perustamiseen. Ironinen metavitsi Samuli Edelmannista vietti ratkiriemukkaan viikonlopun ja loi samalla elokuvan Valkea joulu (coming soon to Youtube near you). Sain toteuttaa unelmani tehdä jouluelokuva, genrenämme tosin oli ”Sinivalkoinen elokuva”. Kun menin hakemaan joukkueemme lippuja Tampereen Finnkinon näytökseen, avainsana ”vehnäjauho” riitti kertomaan Unettoman juontajille, mitä joukkuetta edustin. Ymmärrät varmasti pian.
Making of Valkea joulu (2016)
Tänä vuonna Ironinen metavitsi Samuli Edelmannista palasi hieman muuttuneella kokoonpanolla. Genreksemme arpoutui ”Some-elokuva”, mutta itseäni innosti eniten pakollinen elementti ”yksisarvinen”. Hyppäsin unicorn-jumpsuitiini, nappasin sarvekkaat puhelimenkuoreni ja olin valmis. Uneton-viikonloppuni päättyisi vielä työpäivään Kojulla, joten pomoni sanoin minulla oli ”unettoman” sijaan ”unet on”. Nukuin hyvin ja päivät teimme Metavitsin kanssa hienon elokuvan, joka esitetään Tampereen näytöksessä 31.5. Neljäs Uneton48-kokemukseni oli viikonloppuni yksisarvisena, ja nyt on jälleen yksi ikimuistoinen Uneton48-vuosi takana.
