Tuumasta toimeen! Ajatuksiani televisio- ja web-sarjoista, joissa on seksuaalivähemmistöön kuuluvia hahmoja tai pareja. Pyrin keräämään listaan hahmoja ja pareja, joita showrunnerit ovat kohdelleet hyvin, mutta on myös mainitsemisen arvoisia parivaljakkoja, jotka haluaisin kääriä huopaan ja pitää turvassa heidän käsikirjoittajiltaan. Pyrin olemaan spoilaamatta sarjoja, joista puhun. Suuret juonipaljastukset merkattu, mutta luonnollisesti osa pareistakin voi olla itsessään ”spoileri”.
Part 1: This is how we do it
Wynonna Earp (created by Emily Andras, based on the comic book series by Beau Smith)
Emily Andras on tällä hetkellä showrunner, jonka käsiin laskisin jokaisen naishahmon ja seksuaalivähemmistöön kuuluvan hahmon. Wynonna Earp lukeutuu tällä hetkellä lempisarjoihini sen laadukkaan hahmokirjon, feminismin sekä hyvin kirjoitetun naisparin vuoksi.
Nimikkohahmon pikkusisko Waverly Earp (Dominique Provost-Chalkley) rakastuu kylän uuteen poliisiin Nicole Haughtiin (Katherine Barrell) ja tajuaa samalla olevansa biseksuaali. Nicole on itsevarma lesbo, joka etenee hitaasti suhteessaan Waverlyn kanssa tämän kokemattomuuden vuoksi. Emily Andras antaa Waverlyn ja Nicolen suhteessa sen, mitä jokainen heteropari saa jokaikisessä televisiosarjassa: hitaan ja hyvin rakennetun kehityksen, flirttailua, rehellistä keskustelua ja on-screen seksiä. Pari saa yhtä paljon ruutuaikaa kuin muutkin sarjan romanttiset parit. Wynonna Earpin toinen kausi on juuri alkanut, ensimmäinen kausi löytyy Suomen Netflixistä. Toisella kaudella esiteltiin juuri sarjan ensimmäinen homomies.
Carmilla (created by Jordan Hall, based on the novella by Sheridan Le Fanu)
Carmilla on Youtubessa julkaistu 3-kautinen web-sarja, joka pohjautuu löyhästi Draculan edeltäjään, novelliin Carmilla. Sarja kertoo journalistista Laurasta (Elise Bauman), jonka huonetoveri katoaa, ja yliopisto määrää hänen uudeksi huonetoverikseen mysteerisen Carmillan (Natasha Negovanlis), joka paljastuu vampyyriksi. Alkaa tarina täynnä katoamisia, mysteeriä, flirttailua ja rakastumisia. Koko kauden ajan käytetään samaa kamerapaikkaa, kun Laura tallentaa kokemuksiaan. Toisella kaudella fanit innostuivat muutamasta lisääntyneestä kuvakulmasta.
Carmilla on feminismissään erinomainen ja nais- sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöhahmoiltaan mieltä lämmittävä. Carmillan päähahmoihin kuuluu lesboja, biseksuaaleja, muunsukupuolisia ja kyllä, myös miehiä. Rakkaustarinana Carmilla on kaunis, hitaasti etenevä ja realistinen. Hopihopi siis Youtubeen! Jaksojen kesto on 2-15 minuuttia, joten pari jaksoa ehdit katsoa vaikka nyt. Lupaan, että rakastut: Carmilla season 1, episode 1. Ai niin, sarjan päätuottaja on U by Kotex eli tamponivalmistaja!
Orphan black (created by Graeme Manson & John Fawcett)
Rakas lempisarjani Orphan black on kanadalainen sci-fi sarja, joka kertoo klooneista ja heidän kamppailustaan tieteen, uskonnon ja oman identiteetin kanssa. Orphan black saa katsojan todella pohtimaan moraalia ja tieteen etiikkaa. Tatiana Maslany tekee uskomattomia roolisuorituksia kymmenien eri kloonien rooleissa ja jokainen klooni on aidosti yksilö, vaikka näyttelijä heidän takanaan on sama. Vielä viidennen kauden kohdalla itsekin unohdan, että tässä kohtauksessa Tatiana skypettää itsensä kanssa kertaa kaksi.
Oprhan black on täynnä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia hahmoja. Sarjassa on homoja, lesboja, biseksuaaleja ja transsukupuolisia hahmoja. Jo klooneista löytyy useiden identiteettien kirjo ja lisäksi meillä on ihania sivuhenkilöitä, joihin katsoja rakastuu. Sarjan keskeisin rakkaustarina on tiedenaisten Cosima Niehaus (Tatiana Maslany) ja Delphine Cormier (Évelyne Brochu) välillä. Orphan blackin kaikki kaudet löytyvät Netflixistä, jonne nyt päivittyy viikottain viimeisen kauden jaksoja.
HBO’s Looking (created by Michael Lannan)
HBOn draamasarja Looking on viihdyttävä mutta paikoittain yllättävän raskas homodraama. Sarjaa aloin katsoa pääosanesittäjän, itsekin homon Jonathan Groffin vuoksi. Looking uppoutuu eri-ikäisten homomiesten arkeen, suhteisiin ja tunteisiin. Sarjaa tehtiin kaksi kautta sekä siihen pohjautuva elokuva.
Sarja pureutuu pelisuunnittelija Patrick Murrayn (Jonathan Groff) sekä hänen ystäviensä aloittelevan ravintoloitsija Domin (Murray Bartlett) ja taiteilijan assistentti Agustínin (Frankie J. Alvarez) elämiin. Naiviin Patrickin rakkauselämä saa vilskettä hänen tavatessaan komean parturin Richien (Raúl Castillo) sekä uuden pomonsa Kevinin (Russell Tovey). Patrickin, Domin ja Agustínin rakkaus-, työ- ja perhe-elämät kerrotaan raa’an aidosti mutta sydäntä lämmittävästi.
Grey’s anatomy (created by Shonda Rhimes)
Tätä lääkärisarjaa on tehty jo huimat 13 tuotantokautta – ja ihan syystä. Shonda Rhimes on television tekijöiden parhaimmistoa ja hänen luomansa hahmot ovat vahvoja, moniulotteisia ja rakastettavia. Greyn anatomiaa tuskin tarvitsee sen kummemmin esitellä, sarja sijoittuu sairaalaan ja seuraa sen lääkäreitä, kirurgeja ja näiden mentoreita sekä työssä että vapaa-ajalla.
Ortopedinen kirurgi Callie Torres (Sara Ramirez) oli ensimmäinen biseksuaali hahmo, jonka näin käyttävän kyseistä sanaa televisiossa. Muutenkin Callien hahmolla on ollut suuri merkitys omassa elämässäni. Shonda Rimes osaa käsitellä seksuaalivähemmistöön kuuluvia hahmojaan. Callien ja lastenkirurgian ylilääkäri Arizona Robbinsin (Jessica Capshaw) rakkaustarina on televisiohistorian kauneimpia.
Sense8 (created by Lana & Lilly Wachowski & Michael Straczynski)
Netflixistä kokonaisuudessaan löytyvä Sense8 on esimerkkitapaus siitä, kuinka tehdään televisiosarja, jolla on moninainen ja rikas roolitus. Tämä sci-fi sarja on sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen helmi, jossa käsitellään myös politiikkaa ja uskontoa. Sense8 kertoo eri puolilta maailmaa olevista ihmisistä, jotka ovat henkisesti linkittyneitä toisiinsa. Jo pääcastista löytyy transnainen ja homomies, ja lisäksi moninaisuutta löytyy sivuhahmoista. Hahmot on kuvattu aidosti, ja katsoja muodostaa heihin väkisinkin tunnesiteen. Sarjan luojat Wachowskit ovat itse transnaisia, joten transnaisen Nomi Marksin (Jamie Clayton) hahmo on tehty erittäin hyvin.
The new normal (created by Ryan Murphy & Ali Adler)
Väliin vähän kevyempää sarjaa. Yhden tuotantokauden The new normal on sitcom homoparista Bryanista (ihana Andrew Rannells) ja Davidista (Justin Bartha), jotka haluavat lapsen. Losangelesilainen pari hankkii itselleen sijaissynnyttäjän Goldie Clemmonsin (Georgia King), joka muuttaa heidän luokseen 9-vuotiaan tyttärensä kanssa. Sarja on lämminhenkinen, ihana ja aito. Sydämeni itki, kun kanava ilmoitti, että sarjan tie jäisi yhteen kauteen, mutta sarjan lopetus on niin tyydyttävä, että se annettakoon anteeksi. Sarjan luojat ovat tuttuja myös Gleen käsikirjoituspöydästä. Jos Ryan Murphya kohtaan löytyy aggressioita Gleen vuoksi, niitä voi laannuttaa tällä suloisella sarjalla, jossa asiat ovat hyvin.
Orange is the new black (created by Jenji Kohan)
* Tämä pätkä sisältää juonipaljastuksia *
En ollut täysin varma, mihin osioon tätä tekstiä Orange is the new black kuuluu Poussey Washingtonin kohtalon vuoksi, mutta OITNB on seksuaali- ja sukupuoli-identiteetin moninaisuudellaan niin ansioitunut, että se ansaitsi paikkansa tässä. Sarja on täynnä monipuolisia vahvoja naishahmoja, joihin on helppo tykästyä / ihastua.
Orange is the new black kertoo biseksuaalista Piper Chapmanista (Taylor Schilling), joka päätyy naisvankilaan vanhasta rikoksesta, jonka hän teki silloisen tyttöystävänsä, huumeiden salakuljettaja Alex Vausen (Laura Prepon) vuoksi. Porvarilliseen elämään tottunut Piper kokee vankilassa koettelemuksia ja kaiken lisäksi joutuu kohtaamaan Alexin uudelleen. Janottaako vanha suola?
Shadowhunters (developed by Ed Decter, loosely based on ”The Mortal Instruments” by Cassandra Clare)
Laatua löytyy yllättävistä paikoista (enkä nyt tarkoita alkuperäisteosta). Netflixistä löytyvä Shadowhunters on elokuva-alan opiskelijan silmään välillä hassu, mutta sisällöltään niin hyvä, että sarja koukuttaa ensimmäisestä jaksosta alkaen. Sarja kertoo 18-vuotiaasta Clary Fraysta, joka saa tietää, että hän ei ole tavallinen nuori nainen. Klisee, tiedän. Clary tutustuu mysteeriseen Jaceen, joka vie hänet varjometsästäjien, demonien, vampyyrien ja ihmissusien maailmaan.
Shadowhunters on ensivaikutelmaltaan niin klisee, että on vaikeaa löytää syytä painaa play. Kun kuulin, että sarjan päähenkilöihin kuuluu vahvoja naishahmoja, jotka ovat vastuussa omasta seksuaalisuudestaan, sekä homopari, joka on todella hyvin kirjoitettu, playn painaminen ei ollut enää yhtään vaikeaa. Alec Lightwood (Matthew Daddario) kamppailee oman homoutensa ja vanhempiensa odotusten kanssa ihastuessaan velhoon Magnus Baneen (Harry Shum Jr.), joka on omassa biseksuaalisuudessaan hyvin itsevarma ja hurmaava. Heidän rakkaustarinansa riittää siihen, että voin katsoa ajoittain huvittavien visuaalisten efektien ohi. Shadowhunters on vahva suositus silloin, kun haluat laittaa aivot narikkaan, nauttia hyvästä nuorisosarjasta ja rakastua ihaniin hahmoihin.
Hannibal (created by Bryan Fuller, based on the novels ”Red Dragon” & ”Hannibal” by Thomas Harris)
Bryan Fuller lukeutuu showrunnereihin, joiden käsiin antaisin minkä tahansa hahmon. Hannibal peruttiin kolmen kauden jälkeen, mutta kun sarjan oikeudet vapautuvat tänä syksynä, showrunner ja pääosan esittäjät ovat täysin valmiita etsimään sarjalle uutta kotia. Kolme ensimmäistä kautta voit katsoa Netflixistä. Hannibal kertoo kirjoista tutusta FBI:n erikoistutkija Will Grahamista (Hugh Dancy) ja hänen suhteestaan psykiatri tri Hannibal Lecteriin (Mads Mikkelsen). Sarja on visuaalisesti henkeäsalpaava, rikokset taiteellisesti toteutettuja ja sarjan ruoka herkullisen näköistä (aina tosin voi arvuutella, kuuluisiko sen olla ihmistä vai ei).
Hannibalin neljästä päähenkilöstä vain yksi on hetero, loput bi- / panseksuaaleja. Fuller on luonut raa’an, voimakkaan ja kauniin rakkaustarinan Will Grahamin ja Hannibal Lecterin välille. Kolmannella kaudella sanotaan ääneen, että Hannibal on rakastunut Williin, ja ”sarjan päätösjakso” sinetöi miesten tunteet toisiaan kohtaan. Will Graham on itselleni samaistuttavimpia hahmoja televisiohistoriassa, ja vaikka voidaan jo puhua kontekstista subtekstin sijaan, haluan vahvistuksen Willin biseksuaalisuudesta ja tunteista Hannibalia kohtaan.
Bryan Fuller näyttää keskisormea kaikille showrunnereille, jotka tappavat lesboparejaan antamalla onnellisen lopun ainoalle naisparilleen sarjassa, jossa suurin osa hahmoista kokee ikävän kohtalon. Fuller antaa Alanan (Caroline Dhavernas) ja Margotin (Katharine Isabelle) suhteen kehittyä omalla painollaan ja antaa parille myös taiteellisen on-screen seksikohtauksen.
Torchwood (created by Russell T. Davies)
Jätän Doctor Whon kokonaan listaamatta, sillä sen paikka listalla vaihtelee kaudesta toiseen. Ansaitusti tällä paikalla on kuitenkin sen spin-off sarja Torchwood, joka kertoo valtion ja poliisivoimien ulkopuolella toimivasta organisaatiosta, joka tarkkailee yliluonnollisia olentoja ja muukalaisteknologiaa. Sarjan päähenkilöinä ovat Doctor Whosta tuttu kapteeni Jack Harkness (John Barrowman) ja hänen tiiminsä Gwen Cooper (Eve Myles), Owen Harper (Burn Gorman), Toshiko Sato (Naoko Mori) ja Ianto Jones (Gareth David-Lloyd). Russell T. Davies osaa kirjoittaa ja käsitellä seksuaalivähemmistöjä ja rakentaa traagisen kauniin rakkaustarinan omniseksuaalin Jackin ja biseksuaalin Ianton välille. Sarjan hahmojen seksuaalisuudet jätetään avoimeksi ja niissä on liikkumavaraa. En lupaa Torchwoodin kohdalla onnellista loppua, mutta voin sanoa, että kapteeni Jack on kuolematon.
Part 2: Whooah, we’re half way there
How to get away with murder (created by Shonda Rhimes)
Shonda Rhimes pääsee uudelleen tälle listalle sarjallaan How to get away with murder, joka lukeutuu top 5 suosikkisarjoihini. How to get away with murder kertoo rikosoikeuden professori Annalise Keatingista (häikäisevä Viola Davis) ja hänen puolustusasianajofirmassaan työskentelevistä lakiopiskelijoista, jotka sekaantuvat murhatapaukseen. Jo päähenkilöopiskelijajoukko on roolitukseltaan moninainen: tummaihoiset Wes Gibbins (Harry Potterista tuttu Alfred Enoch) ja Michaela Pratt (Aja Naomi King), homoseksuaali Connor Walsh (Jack Falahee), meksikolainen Laurel Castillo (Karla Souza) ja kiintiö valkoinen heteromies Asher Millstone (tosielämän kovan luokan feministi, ”se OITNB söpö vartija” Matt McGorry).
Sarjan päähenkilö Annalise on vahva ja moniulotteinen tummaihoinen biseksuaali nainen, jolla on myöhemmillä kausilla on-off suhde entiseen tyttöystäväänsä Eve Rothloon (Famke Janssen). Lisäksi sarjan yksi tärkeimmistä parisuhteista on Connorin suhde hänen poikaystäväänsä Oliver Hamptoniin (Conrad Ricamora). Sarja käsittelee avoimesti muun muassa rasismia, oikeusjärjestelmän epäoikeudenmukaisuuksia, moraalia ja seksismiä. Shonda Rhimes ottaa härkää sarvista kaikessa paitsi ”biseksuaali”-sanan käytössä, ja siksi sarja löytyy toisesta osiosta, vaikka onkin sisällöltään erinomainen.
MTV’s Faking it (created by Dana Min Goodman & Julia Wolov, developed by Carter Covington)
Kun MTV julkaisi uutuussarjansa Faking it trailerin, katsojat olivat raivoissaan ja valmiita boikotoimaan sarjaa. Faking it kertoo yksinkertaisesti kahdesta lukiolaistytöstä, jotka feikkaavat olevansa lesboja saadakseen suosiota. Tämä on vain yksinkertainen versio tarinasta. Jos on valmis antamaan mahdollisuuden sarjalle tuon esittelyn jälkeen, tarina menee näin: Karma Ashcroft (Katie Stevens) haluaa olla suosittu hinnalla millä hyvänsä. Karma ja hänen paras ystävänsä Amy Raudenfeld (Rita Volk) kutsutaan koulun suosituimman pojan, homoseksuaalin Shane Harveyn (Michael Willett) bileisiin, joissa Shane erehtyy luulemaan tyttöjä pariksi. Shane ”vetää kaksikon kaapista” lukion ensimmäisenä lesboparina ja heistä tulee homecoming queen ehdokkaita. Karma innostuu kaksikon nousseesta statuksesta ja pyytää Amya feikkaamaan, että he seurustelevat. Amy on kuitenkin salaa rakastumassa Karmaan, ja tässä kohtaa sarja muuttuu loukkaavasta kasvutarinaksi oman seksuaalisen identiteetin etsimisessä.
Karma aloittaa suhteen suositun Liam Bookerin (Gregg Sulkin) kanssa, ja Amy tutkiskelee omaa seksuaalisuuttaan tapaillen naisia, mutta kaivaten Karman perään. Sarjan edetessä alkaa vahvistua, että Karma vain kieltää tunteitaan Amya kohtaan, ja jos sarjaa ei olisi peruttu kolmen tuotantokauden jälkeen, heistä olisi varmasti lopulta tullut pari. Faking it on katsomisen arvoinen Amyn kasvutarinan vuoksi. Sarja on hyvänmielen komedia, mutta käsittelee aika ajoin rankkojakin aiheita. Faking it on myös erittäin ansioitunut siinä, että yksi päähenkilöistä, Amyn siskopuoli Lauren Cooper (Bailey De Young), on intersukupuolinen, ja sarjassa esiintyy myös itse intersukupuolinen näyttelijä (Amanda Saenz).
Glee (created by Ryan Murphy, Ian Brennan & Brad Falchuk, tuttavallisemmin ”RIB”)
Glee on erilaisuuden ja musiikin juhlaa. Sarjaa kertoo ohiolaisesta lukiokuorosta, joka on ollut vaikeuksissa ja jäänyt urheilun ja cheerleaderingin jalkoihin. Kuoron uudeksi vetäjäksi hakee nuoruuden kuoroaikojaan lämmöllä muisteleva espanjanopettaja Will Schuester, joka haluaa nostaa kuoron entiseen hienouteensa. Kuorolaisuus ei kuitenkaan ole ”in” lukiossa, joten kuoroon hakeutuu vain muutama jollain tavalla kiusattu tai erilainen opiskelija. Ajan myötä kuoroon liittyy myös suosittuja opiskelijoita ja sen moninaisuus kasvaa. Gleen hienous ei piile ainoastaan sen upeissa cover-kappaleissa suosituista pop- ja rock-lauluista, vaan sydämellisissä hahmoissa ja ihmissuhteissa, joihin moni katsoja on rakastunut. Sarja myös käsittelee avoimesti aiheita kuten hyväksyntä ja erilaisuus, itsemurha, koulukiusaaminen, seksi, seksuaalisuus, teiniraskaus, perheväkivalta ja invaliditeetti. Komediaksi Glee menee syvälle ihmismieleen ja tunteisiin.
Glee on minulle ainutlaatuinen ja hyvin rakas sarja. Jos luit edellisen Pride-tekstini, tiedät miksi. Olen kuitenkin vuosien saatossa kritisoinut käsikirjoittajien tekemiä päätöksiä koskien hahmoja ja heidän välisiä ihmissuhteitaan, etenkin sarjan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtelua. Gleen cast on valtava ja kuudella tuotantokaudella sarjalle on kertynyt paljon rakastettavia vähemmistöhahmoja. Sarjan pää- ja sivuhenkilöihin kuuluu useita homoseksuaaleja (mm. Kurt Hummel, Blaine Anderson, Sebastian Stan, Dave Karofsky, Elliott Gilbert, Adam Crawford sekä päähenkilö Rachel Berryn isät), lesboja (Santana Lopez, Dani), transsukupuolisia (Sheldon Beiste, Unique Adams) sekä biseksuaaleja (Brittany S. Pierce). RIB ei vain tiedä, että määrä ei korvaa laatua. He tuovat Gleehen paljon uusia sivuhahmoja, jotka saavat vain muutaman storylinen, ja sitten heidät unohdetaan. Gleen jatkuvuus jaksosta toiseen myös takkuilee joskus.
Kurtin ja Blainen rakkaustarina on hyvin rakennettu ja kauneimpia näkemiäni parisuhteita televisiossa. Käsikirjoittajat koettelevat heitä, mutta antavat takaisin yhtä paljon. Samaa ei voi sanoa naispuolisten hahmojen välisistä parisuhteista. RIB tekee parhaansa Santanan ja Brittanyn hahmojen ja suhteen kanssa, mutta kevyeksi esimerkiksi kukaan järkevä ihminen ei laita lesboa laulamaan Katy Perryn I kissed a girlia kaapistatulojaksossaan. RIB antaa Brittanyn ja Santanan suhteelle huomattavasti vähemmän ruutuaikaa ja twiittaa loukkaavia asioita hahmoistaan ja näiden seksuaalisuudesta. Etenkin Ryan Murphyn asennoituminen Brittanya ja biseksuaalisuutta kohtaan sai vereni kiehumaan, kun Glee pyöri vielä. Santanan kaapistatulojaksosta leikattiin oleellisia kohtauksia pois, kuten esimerkiksi yksi kaapista tuleminen. Pitäisi katsoa nostalgian vuoksi Glee läpi ja virkistää muistia myös sarjan problemaattisista osista.
Jos homosuhteet kiinnostavat, odota draamaa. Jos lesbo-, bi- tai transhahmot ovat lähellä sydäntä, etene varoen äläkä nosta odotuksiasi liian korkealle. Glee on kuitenkin lämminhenkinen sarja, joka todella yrittää.
Pretty little liars (developed by I. Marlene King, loosely based on the book series by Sara Shepard)
Pretty little liars on draamasarja, jossa teini-ikäisen tyttöryhmän johtaja Alison DiLaurentis (Sasha Pieterse) katoaa, ja loppua ryhmää alkaa vainota mysteerinen -A, joka uhkaa paljastaa tyttöjen salaisuudet, jotka vain Alison tiesi. Sarjaa on tehty seitsemän tuotantokautta, joista osa löytyy Netflixistä.
Pääviisikkoon kuuluvat Alisonin lisäksi Spencer Hastings (Troian Bellisario), Hanna Marin (Ashley Benson), Aria Montgomery (Lucy Hale) ja Emily Fields (Shay Mitchell). Näistä kaksi, Alison ja Emily, kuuluvat seksuaalivähemmistöihin. Suurin osa sarjan seksuaalivähemmistöhahmoista on biseksuaaleja tai lesboja naisia, jotka ovat Emilyn kiinnostuksen kohteita. Osa Emilyn tyttöystävistä tapetaan, joten se varoituksen sanana. Sarja myös mokaa täysin transsukupuolisen hahmon käsittelyn.
Part 3: We could have had it all
The 100 (created by Jason Rothenberg)
* Tämä pätkä sisältää suuria juonipaljastuksia *
Tässä on esimerkkisarja siitä, kuinka asioita ei kuulu tehdä. Esimerkki sarjasta, jolla on paljon potentiaalia, joka heitetään roskiin shokkifaktorin vuoksi. Minulle luvattiin sci-fi, jossa on moninainen roolitus, hyvin kohdeltuja erilaisia hahmoja ja koukuttava juoni. Sain tämän vain osittain: sain koukuttavan sci-fin, jolla on moninainen cast, mutta olepa muu kuin valkoinen hetero ja saat kärsiä pitkin sarjaa. The 100 kertoo ydinsotaa maapallolta paenneista viimeisistä eloonjääneistä, jotka asuvat avaruusasema Arkilla. Arkin ankara rangaistusjärjestelmä tuomitsee kuolemaan kaikki rikolliset paitsi alaikäiset. Nuorisorikollisista kootaan 100 hengen ryhmä, joka lähetetään Maalle tutkimaan sen elinkelpoisuutta. Maan pinnalla rikolliset tajuavat, että he eivät ole ainoat eloonjääneet.
Aloitin sarjan katsomisen helmikuussa 2015, kun sarjan päähenkilö Clarke Griffin paljastui biseksuaaliksi ja sarjan korkeimmassa asemassa oleva hahmo päällikkö Lexa lesboksi kaksikon suudellessa. Clarke ja Lexa olivat rakkaustarina, joka inspiroi faneja ympäri maailmaa. Kaksikko rakasti toisiaan, mutta koska he olivat eri joukoista (taivaalta ja maasta), he eivät voineet olla yhdessä. Kolmannen kauden seitsemäs jakso antoi kaiken, jota fanit olivat toivoneet, kun Clarke ja Lexa antoivat viimein periksi tunteilleen ja heistä tuli pari. Kului muutama minuutti ja showrunner Jason ”Rot in Hell” Rothenberg vei katsojilta sen kaiken. Lexa otti vahingossa luodin, joka kuului Clarkelle, ja kuoli rakastetunsa syliin. Tässä The 100 teki virheen. 2016 oli vuosi, jona televisiossa tapettiin kymmenittäin lesbo- ja biseksuaalihahmoja (aka ”Bury your gays”, homot eivät saa onnellisia loppuja). Lexan kuolema nosti mediassa ja fanien keskuudessa haloon, sillä sarja oli juuri tappanut ainoan merkittävän lesbohahmonsa minuutteja sen jälkeen, kun hän oli rakastellut rakastamansa naisen kanssa. Lexan kuolema myös vahvisti kuvaa traagisesta biseksuaalista (Clarke), jonka kaikki rakastetut tapetaan. Ei hyvä. Lexan kuolema sai fanit keräämään rahaa hyväntekeväisyyteen sateenkaarinuorten hyväksi, ajoi showrunnerin pois Twitteristä jakson esiintymisen jälkeen (for real, mies ei sen jälkeen ole uskaltautunut Twitteriin) ja sai lukuisat fanit, minut mukaanlukien, jättämään sarjan. Kaipaan Lexaa ja Clarkea järkyttävän paljon, mutta eipä eloonjääneen Clarkenkaan kohtelu ole parantunut, joten en näe syytä antaa enempää katsojalukuja tälle sarjalle.
Part 4: A beautiful lie
Queer-baiting on termi, jota käytetään silloin, kun sarjan tekijät antavat sarjan subtekstissa ymmärtää, että jokin hahmo tai pari voisi olla ei-hetero, mutta ei lunasta tätä mitenkään sarjan oikeassa kontekstissa. Itse olen katsonut näitä sarjoja pitkälti siinä toivossa, että tekijät lopettaisivat katsojiensa kiusaamisen ja antaisivat katsojille toivotut homosuhteet.
Supernatural (created by Eric Kripke)
Supernatural kertoo veljeksistä Dean (Jensen Ackles) ja Sam (Jared Padalecki) Winchesteristä, jotka metsästävät yliluonnollisia olentoja ympäri Amerikkaa. Sarjaa on tehty nyt 12 kautta ja lisää on tulossa. Neljännellä tuotantokaudella sarjassa esiteltiin enkeli Castiel (Misha Collins), jonka on todettu useasti olevan rakastunut Deaniin. Sarjassa on useasti vertailtu Deanin ja Castielin suhdetta Samin suhteisiin naisten kanssa, ja Deanin on nähty myös flirttailevan miehille, mutta silti sarjan luojat väittävät kivenkovaan, että Dean on hetero. Katso Supernaturalin 12 kautta ja uskalla sen jälkeen vielä väittää, että katsomasi perusteella Dean ja Cas eivät ole rakastuneita toisiinsa. Jään odottamaan.
Ps. Supernaturalin Jumala ilmoittaa olevansa biseksuaali.
BBC Sherlock (created by Steven Moffat & Mark Gatiss)
Jätän tämän vain tähän.
Mitä mieltä olet mainitsemistani sarjoista? Onko sinulla mielessä hyviä televisiosarjoja, joissa osataan kohdella seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä?
Wine, words & lovers 