Blogiteksti sisältää juonipaljastuksia pelistä Resident Evil 4 remake (2023) ja luonnollisesti myös Resident Evil 4 (2005). Pelin sisältövaroitukset: K-18 explicit violence & gore
Chapter 10 oli poikkeuksellisen pitkä luku! Alun cutscenessa Ada juttelee puhelimessa amberista ja Luisista ja näkee samalla, kun viholliset vievät Ashleyta mukanaan. Ada ilmoittaa Leonille, että throne roomissa on kohta bileet.
Aloitan chapterin koluamalla Leonilla läpi paikat, joissa seikkailin ensin Ashleylla. Paras löytö on rynnäkkökivääri, jonka kanssa taistelu jää kuitenkin tähän chapteriin. Sitten on aika suunnata tutkimattomaan paikkaan, joka osoittautuu kärrykyydiksi takaisin water hallin ohi linnan yhteen linnan ensimmäisistä auloista, josta on nyt mahdollista hakea loput aarteet. Aulassa on tottakai vihollisia pitämässä omaa seremoniaansa, joten mitäpä minä heitä keskeyttämään – rynnin hakemaan aarteet ja poistun yhtä nopeasti, kuin tulinkin. On aika shoppailla ja parantaa vähän asevarastoa!



Seuraavaksi edessä on hirviömäisiä jättiötököitä, jotka eivät ole kovinkaan kovaa tekoa. Ötököitä tulee Leonin niskaan määrissä, mutta ne tipahtelevat ihan mukavaa tahtia. Pian tanssiaissali on tyhjennetty ötököistä, ja on aika jatkaa matkaa.




Suurin osa tästä chapterista vierähtää seuraavalla alueella: valtaistuinsalin odotushuone on täynnä kultisteja, ja heidän ja Leonin ilona on kaksi Wolverine-vihollista terävine kynsiaseineen. Huone on vaikea läpäistä, ja kuolen siinä yhteensä viisitoista kertaa. Strategia vihollisten voittamiseksi on opittavissa, ja tunnun ihan pärjäävän, kunnes Leonilta lähtee takavasemmalta taas pää tai hänet halkaistaan kahtia. Suurimmaksi ongelmaksi muodostuu, että huoneessa tapahtuva väkivalta alkaa aidosti kuvottaa. Yllätyin itsekin siitä, kuinka vahvasti huoneen tapahtumat vaikuttivat minuun. Strategia huoneesta selviämiseksi on juosta ympäri tilaa sokeiden Wolverine-vihollisten kynsiessä omiaan hengiltä, ja kultistien tuskan- ja kuolinhuudot alkoivat jatkuvasti toistuessaan mennä ihon alle.

Päätin viidennentoista kuoleman jälkeen pitää pienen tauon, ja palasin tutkimaan Merchantin valikoimaa. Sitten totesin, että nyt on aika: myin toisen pistoolini ja uuden rynnäkkökiväärin, jonka kanssa en oikein päässyt samalle aallonpituudelle, ja ostin raketinheittimen. Tuntui lähes huijaamiselta ampua kerran näitä tykympiä vihollisia kohtaan ja katsoa, kun molemmat tipahtavat maahan kuolleina yhdestä osumasta. Huoneen kultistien napsiminen pois tämän jälkeen tuntui jo antiklimaattiselta.

Portti aukeaa, ja Leon kuulee Ashleyn huutavan. Valtaistuinsalissa tehdään rituaalia, jossa Ashleylle juotetaan tummaa nestettä, ja hänen kasvoilleen on piirretty verellä kultistien symboli. Vihollinen tarttuu Leoniin kiinni ja pakottaa tämän katsomaan rituaalia. Ramón ilkkuu valtaistuimella ja hyvästelee Leonin, minkä jälkeen Leon yeetataan salin keskellä olevasta kuilusta alas. Leon putoaa pimeyteen ja tarttuu pudotessaan ketjuun, joka pelastaa hänen henkensä. Leon laskeutuu linnan alla olevaan luolaan, joka on märkä ja pimeä.



Peli leikittelee jälleen ahtaanpaikankammollani, kun Leon etenee luolassa puristautuen pienistä raoista eteenpäin veden liikkuessa uhkaavasti hänen ympärillään. Vedessä on jotain, enkä aio jäädä selvittämään, mikä se on. Luolasta löytyy kivien ja veden lisäksi vain kivien lävistämiä ruumiita. Otan prioriteetiksi päästä täältä mahdollisimman nopeasti pois, ja pian Leon löytääkin tiensä ylemmäs tunneliin. Löydän tunnelista Merchantin ja epäilyttävän paljon lootia. Eteenpäin vievän oven vieressä on lappu, joka kertoo edessä olevan alueen mekanismeista, jotka vapauttavat nestemäistä typpeä. Tiedän, mikä on edessä, enkä pidä siitä ollenkaan.
Sanotaanko, että kellon lähestyessä puoltayötä ei tekisi mieli kohdata pelin nopeinta vihollista. Verdugo on ihmisen ja ötökän hybridimutaatio, joka on kooltaan iso ja nopeudeltaan sairaan nopea. Ainoa tapa vahingoittaa tätä hirviömäistä ilmestystä on vapauttaa sen niskaan nestemäistä typpeä ja sitten iskeä kiinni.




Yritän ensimmäisellä yritykselläni vain rynniä alueen läpi ja esittää, että koko verdugoa ei edes ole paikalla. Noh, huonostihan siinä käy. Toisella yrityksellä päätän mennä alueen niin kuin se on suunniteltu mentäväksi, ja tutkin sen perinpohjaisesti aktivoiden matkalla ansoja ja antaen verdugolle pataan. Tai no, totuushan on se, että oikeasti verdugo antaa Leonille pataan, ja kun Leon pääsee hissiin terveys punaisella huutaen, olen yllättynyt siitä, että selvisin paikasta toisella yrityksellä.
Hississä Leon kärsii infektiostaan ja näkee näyn Lordi Saddlerista, joka kertoo Ashleyn liittyneen heidän joukkoihinsa ja vereensä. Lordi juttelee mysteeriselle miehelle ja lähettää tämän suorittamaan tehtävää, joka epäilemättä on Leonin listiminen. Krauser, odotan kohtaamistamme kauhunsekaisella innolla! Pian Leon toipuu näystään, ja hissi kilahtaa kohteeseensa. Leonia odottaa rennosti seinään nojaileva virnuileva Luis, jolla on kädessään infektiota hidastava lääke – hurmuri lupaa, että Leonille lääke lähtisi jopa halvalla. Chapter end. Olipas luokattoman huono tarkkuus tällä kertaa – syytän wolverinea ja niitä ötököitä!
Takana on nyt 18,5 tuntia tätä upeaa pelikokemusta, ja edessä on vielä kaikkea jännittävää! Veikkaan, että pääsen pelin loppuosan kimppuun viimeistään pääsiäislomalla.
