Opiskelijakunta Tamkon vuoden kiireisin aika, kolme viikkoa kestävät orientoivat viikot, ovat nyt takana. Näiden viikkojen aikana TAMKissa aloitti lähes 1600 opiskelijaa, ja me olimme mukana esittelemässä heille koulun käytäntöjä ja henkilökuntaa, tiloja sekä Tamkon toimintaa ja toivottamassa heidät tervetulleiksi.
Ensimmäisenä päivänä orientoivilla istuin Mediapoliksella luokan lattialla Tamko-hupparissa ja katselin, kuinka omat opettajani toivottivat uudet opiskelijat tervetulleeksi perinteisellä lauluesityksellään. The nostalgy is strong with this one. Opettajien jälkeen Tamkon kouluttamat ihanat tuutorit esittäytyivät, ja sitten oli minun vuoroni. Kerroin aloittaneeni juuri viimeisen puolikkaan vuoteni samassa koulutuksessa kuin yleisöni, jaoin kokemuksiani ja toivotin heidät tervetulleeksi EloTV:lle, Tamkoon ja TAMKiin. Muistan elävästi, kuinka (nykyään toverini) Tamkolainen oli lausunut samankaltaisen puheen, kun itse istuin 4 vuotta sitten Finlaysonin kampuksen lattialla ja silmäni hohtivat innosta uutta koulua kohtaan.
Orientoivat jännittivät uusia ykkösiä, ja itsellänikin oli perhosia vatsassa. Vaikka puhuminen monelle sadalle ihmiselle tai ihan vain kymmenelle vaihtarille jännitti, luotin omiin tieto-taitoihini ja pärjäsin hyvin. Pyrin olemaan innostava, iloinen ja avulias. Orientoivilla parasta oli uusien ihmisten tapaaminen ja heidän auttaminen, ohjeistaminen ja neuvominen. Hienoimpia hetkiä olivat ensimmäisen vaihtariporukan tapaaminen, jolloin sain alkutervehdykseeni 20 iloista tervehdystä takaisin, Game of Thrones -viittauksia täynnä oleva toimiston esittely työtoverin kanssa, sekä viimeinen Tamko-info terveyspalvelujen opiskelijoille, joka sujui jo kuin vettä vain.
Orientoivilla ykkösille jaettiin Tursaspassi, jota työstimme vetämäni työryhmän kanssa helmikuusta alkaen. Tuntui uskomattoman hyvältä saada painotuore yhteisen työn hedelmä käteen orientoivia edeltävänä päivänä! Oli myös ilahduttavaa, kun ensimmäinen Tursas saapui solulle innokkaana toteuttamaan suorituksia ja saamaan leimoja niistä!
Orientoivien viikkojen kohokohtiin lukeutui myös KV-sauna, jossa kansainväliset tuutorit, Tamkolaiset ja vaihto-opiskelijat kokoontuivat yhteen Kaupinojan saunalle. Vastasin illan ohjelmasta, jonka teemaksi päätin suomalaisen kulttuurin. Illan aluksi seitsemän rohkeaa vaihto-opiskelijaa osallistui syömä- ja juomakilpailuun, jossa he maistoivat ensimmäistä kertaa karjalanpiirakkaa, ruissipsejä, erilaisia salmiakkeja (mm. Turkinpippureita) ja Jaloviinaa sekä Colan kanssa että raakana. Ennen saunaa jaoin vaihtarit joukkueisiin ja pyysin heitä arvaamaan suomenkielisten sanojen merkityksiä (kuten hihityksiä aiheuttanut ”pussi”, ”Joulupukki” ja ylivoimaiseksi osoittautunut ”lohikäärme”). Sitten oli vuorossa sauna, 15-asteinen järvi, sauna, 15-asteinen järvi jne. Espanjalaisten kanssa kylmähköön järveen pulahtaminen oli hauska kokemus! Pulahdimme uimaan ja viihdyimme siellä tovin, jonka aikana kerroin jokaiselle kylmyyttä kauhistelevalle vaihtarille suomalaisten tavasta hypätä hankeen saunomisen lomassa. Tämä sai yleensä vaihtarit palaamaan saunan lämpimään huomaan. Olen onnellinen, että osallistuin saunailtaan ja tapasin ihania, innokkaita vaihtareita!
Orientoivat olivat rankka mutta palkitseva ja ikimuistoinen kokemus. Nyt edessä on toivottavasti yhtä hieno syyslukukausi täynnä uusia seikkailuja!
Wine, words & lovers 