Nyt on takana kaksi intensiivistä mutta ihanaa ja inspiroivaa päivää Vihreiden puoluekokouksessa Porissa! Vihreiden puoluekokous järjestettiin Satakunnan ammattikorkeakoulun kampuksella, mikä tuntui ihanalta näin amk-taustaiselle puolueaktiiville. Tämä oli ensimmäinen puoluekokoukseni, ja nyt en malttaisi odottaa seuraavaa!
Tämän vuoden puoluekokouksen teemana olivat puolueen henkilövalinnat. Eilen äänestimme puolueen varapuheenjohtajista ja valtuuskunnan puheenjohtajasta sekä varapuheenjohtajista ja valitsimme puolueen puheenjohtajaksi Maria Ohisalon. Lisäksi kuulimme keskustelua ja tunteita herättäviä poliittisia puheenvuoroja ja keskustelimme puoluekokousaloitteista. Sain iloita harvinaisen nuoresta puoluejohdosta, ja siitä, kuinka monen puolueen johtopaikoilla olevan tausta on Tampereelta. Rakkaat Brigita Krasniqi ja Ville Tynkkynen valittiin puoluevaltuuskuntaan ja Merve Caglayan ja Perttu Jussila puoluehallitukseen. Vaikka en itse tullut edes esitetyksi valtuuskuntaan, pystyin iloitsemaan näiden mahtavien ystävieni puolesta täysin rinnoin. Vihreissä nuorissa on puolueen tulevaisuus!
Puoluekokous oli monella tavalla yllättävä. Ilmapiiri oli vihreille ominaisesti lämmin, yhteisöllinen ja kutsuva, mutta kokouksessa koettiin myös ikäviäkin hetkiä ja jaettiin epäuskoisia katseita. Opin kokouksen aikana valtavan paljon ja kasvoin myös vaikuttajana. Löysin rohkeutta kyseenalaistaa ja kritisoida, ja kolmatta kantaaottavaa twiittiä luonnostellessani tajusin, kuinka paljon kaksi päivää voikaan opettaa. Vaikka Vihreät ovat monella tapaa edistyksellinen puolue, on meillä silti paljon opittavaa, eikä kasvua tapahdu ilman kyseenalaistamista ja rakentavaa kritiikkiä. Vain yhdessä voimme rakentaa politiikaltaan kunnianhimoisempaa, tilaltaan turvallisempaa ja ilmapiiriltään avoimempaa puoluetta meille kaikille.
Lisää fiiliksiäni puoluekokouksesta voi lukea Twitteristä, sillä twiittasin melko aktiivisesti!




