Kulttuuria: Vuoden 2020 kirjat

Yhtenä viime vuoden uudenvuodenlupauksistani oli lukea kirja kuussa ja onnistuin siinä hyvin. Nyt kun olen päässyt takaisin lukemisen makuun, en asettanut numeraalisia tavoitteita tänä vuonna luettaville kirjoille. Sisällöllisenä tavoitteenani oli lukea enemmän fiktiota ja lisää omaelämäkertoja sekä self help –kirjoja. Katsotaan, mitä kaikkea vuosi 2020 toi kirjojen puolesta mukanaan!

Swallowtail (Brenna Twohy) ⭐⭐⭐⭐⭐

Swallowtail (2019) on runoilija Brenna Twohyn herkkä ja samalla väkevä teos traumasta ja siitä selviytymisestä. Läheisten ja rakkaiden menettämistä käsittelevät runot tuntuvat syvällä sydämessä, mutta todella sieluun iskevät itsensä hukkaamisesta ja haitallisista suhteista kertovat runot. Nimikkoruno Swallowtail saa kyyneliin joka kerta, eikä se ole läheskään ainoa runo, joka nostattaa kyyneleitä silmiin tässä kirjassa. Twohyn kyky yhdistää runollisesti populaarikulttuuria, etenkin Harry Potteria, sydäntä särkeviin kokemuksiinsa on kadehdittavan taidokasta ja kaunista.

Thirty-life crisis: Navigating My Thirties, One Drunk Baby Shower at a Time (Lisa Schwartz) ⭐⭐⭐⭐

Youtuber ja koomikko Lisa Schwartzin omaelämäkerta on hauska ja oivaltava kertomus kolmekymppisen naisen arjesta. Lisan kokemukset ovat samaistuttavia, ja etenkin mielenterveyttä käsittelevät luvut ovat tunteikkaita. Tarinat yksin olemisesta kaikkien muiden pariutuessa ja lisääntyessä ympärillä ovat tärkeitä, ja Lisa käsittelee teemaa sopivalla huumorin ja tuskastumisen sekoituksella.

Alkusanat on kirjoittanut Lisan ex-avopuoliso Shane Dawson, mikä tekee kirjan alusta hieman cringen – etenkin ottaen huomioon kaiken, mitä Shanesta on paljastunut tänä vuonna. Onneksi Lisa on nykyään tasapainoisessa suhteessa ja paljon onnellisemman oloinen.

Idiootit ympärilläni (Thomas Erikson) ⭐⭐⭐

Thomas Eriksonin paljon puhuttu Idiootit ympärilläni (2017) on viihdyttävä persoonallisuusanalyysi, joka jakaa ihmiset neljään eri väriin heidän ominaisuuksiensa mukaan. Tieteellistä tarkasteluahan kirja ei kestä, eikä sen oppeja tule ottaa vakavasti, mutta persoonallisuusanalyyseistä kiinnostuneelle ihmiselle tämä oli hauskaa luettavaa – tai siis kuunneltavaa! Tämä oli itse asiassa ensimmäinen äänikirja, jonka koskaan kuuntelin.

Lihan loppu (Suvi Auvinen) ⭐⭐⭐⭐⭐

Suvi Auvisen Lihan loppu (2019) oli itsellenkin lihan loppu. Kuuntelin Auvisen kirjan kesäkuussa Virnun lukupiiriä varten ja tulin samalla muuttaneeksi oman ruokavalioni ja tapani ajatella ruoasta ja ravinnosta. En sano näin monestakaan teoksesta, mutta tämä kaikkien tulisi lukea! Kirjoitin kirjan lukemisesta ja sen aiheuttamasta muutoksesta kesällä, käy lukaisemassa!

Prinsessa: Elämä hunnun takana al-Saudin palatsissa (Jean Sasson) ⭐⭐⭐⭐⭐

En ole hetkeen saanut käsiini kirjaa, jota en voi yksinkertaisesti laskea käsistäni sen aloitettuani. Jean Sassonin Prinsessa: Elämä hunnun takana al-Saudin palatsissa (1992) oli tällainen. Sain kirjan lainaan kaveriltani, joka kertoi tämän olevan yksi lempikirjoistaan. Ymmärrän hyvin, miksi näin on! Prinsessa on koskettava tositarina Sultanasta, joka on Saudi-Arabian kuninkaan lähisukulainen ja prinsessa. Sultana elää ylellistä elämää, mutta hänellä ei ole vapautta tai mahdollisuutta päättää oman elämänsä kulusta. Kirja kuvailee realistisesti ja siten tuskastuttavasti miesten hallitsemaa yhteiskuntaa, jossa naisilla ei ole mitään oikeuksia. Sultana on ottanut tietoisen riskin kertoessaan tarinansa amerikkalaisen kirjailijan Jean Sassonin kautta. En ole aiemmin tutustunut tällaisiin tarinoihin, ja tämä oli ehdottomasti vuoden tärkeimpiä lukukokemuksia!

Eurooppa raiteilla (Pekka Haavisto) ⭐⭐⭐

Pekka Haaviston matkakirja Eurooppa raiteilla (2019) on kertomus Euroopasta, sen menneisyydestä ja etenkin sen tulevaisuudesta. Haavisto matkaa ympäri Eurooppaa junalla ja tapaa matkan varrella laajan kirjon ihmisiä aktivisteista poliitikkoihin ja kanssamatkustajista paikallisiin. Odotin enemmän matkakertomuksia kuin pitkiä kertomuksia historiasta ja politiikasta, mutta kirja oli silti kiinnostava!

Ruskeat tytöt (Koko Hubara) ⭐⭐⭐⭐⭐

Ruskeat Tytöt (2017) on Koko Hubaran esseekokoelma, joka käsittelee muun maussa identiteettiä, etnisyyttä ja vanhemmuutta Hubaran kokemusten pohjalta. Ruskeat Tytöt on ensimmäinen suomenkielinen kirja ruskealta tytöltä ruskeille tytöille. Kirjaa ei ole tarkoitettu minulle ja ymmärrän sen. Kirjana Ruskeat Tytöt oli vaikuttava ja tärkeä teos, jota voin suositella lukukokemuksena jokaiselle! Jo kirjaa kuunnellessani ymmärsin olevani yhteiskunnallisesti merkittävän teoksen äärellä.

Vaarojen taival (Robert Jordan) ⭐⭐⭐⭐⭐

Tänä vuonna palasin todellisen rakkauteni, eli fantasiafiktion, maailmaan! Työkaverini nimittäin lainasi minulle Ajan pyörän ensimmäisen osan. Ajan pyörä on yksi fantasiakirjallisuuden pisimmistä kirjasarjoista, johon kuuluu yli kaksikymmentä suomenkielistä teosta. Ensimmäinen näistä on vuonna 1996 suomeksi julkaistu Vaarojen taival. Tarina kertoo lammaspaimen Rand al’Thorista ja hänen ystävistään, jotka joutuvat lähtemään kotikylästään Emondinvainiosta Pimeän Valtiaan kätyrien alkaessa jahdata heitä. Rand ja hänen ystävänsä saavat suojelijoikseen Aes Sedain eli Ainoan Mahdin käyttäjän Moirainen, tämän kaitsijan Al’Lanin ja leikarin Thomin. Yhdessä joukko lähtee vaaralliseen seikkailuun suuntanaan Aes Sedainien kotikaupunki Tar Valon.

Olen aivan haltioissani tästä kirjasarjasta! On ihanaa palata jälleen paksujen fiktiokirjojen pariin ja fantasiamaailmaan! Jordanin kirjoitustyyli on maalailevaa ja yksityiskohtaista, mikä tukee hyvin fantasiamaailman rakentamista. Rakastan myös fantasiakirjojen yhteydessä olevia sanastoja ja karttoja, sillä ne auttavat sukeltamaan maailmaan ja ymmärtämään sen toimintaa. Luen tällä hetkellä sarjan toista osaa, Maailmansilmää, ja odotan innolla, kuinka monta näitä ehdin ahmia ensi vuoden aikana!


Vuonna 2020 luin paljon monipuolisemmin kuin aiemmin, mikä oli virkistävää ja opettavaista! Omaelämäkerrat ja runollisuus pitivät paikkansa kirjahyllyssäni, ja fantasia teki odotetun ja kauan kaivatun paluun! Ensi vuodesta tulee lukemisen vuosi, sillä minulla tulee olemaan enemmän vapaa-aikaa omille harrastuksille! Can’t wait!