Mukavuusalueen ulkopuolella

Parisuhteen mukana elämääni on tullut myös uusia harrastuksia, kuten frisbeegolf ja maastopyöräily, josta kirjoitinkin jo aiemmin tänne. Viime viikkoisen frisbeegolf-kierroksen ja ensimmäisen oman kiekon myötä päätin, että myös tämä on harrastus, joka jää elämääni pidemmäksi aikaa.

Frisbeegolf toimii samalla periaatteella kuin golf: tavoitteena on päästä radan alusta loppuun mahdollisimman vähin heitoin, ja vähiten heittoja saanut voittaa. Rata koostuu väylistä, joilla kiekkoa heitetään suunnaten kohti koria, joka päättää aina yhden väylän. Olen pelannut nyt frisbeegolfia kolme kertaa, joka kerta eri radalla: Nokialla, Kangasalla ja Julkujärvellä. Kaksi ensimmäistä pelikertaa olivat täynnä turhautumista ja sen myötä epäonnistumista: en pidä siitä, jos en ole hyvä jossakin, ja tämä frustraatio vaikutti suoritukseen. Opin, kuinka paljon asenne vaikuttaa urheilussa. Viimeksi en vieläkään ollut kovin hyvä, mutta olin jo parempi kuin aiemmilla pelikerroilla, ja osasin iloita onnistuneista heitoista ja suhtautua huumorilla jokaiseen puuhun kolahtaneeseen heittoon. Kaikessa ei tarvitse olla heti alkuun hyvä. Frisbeegolf on mukavuusalueeni ulkopuolella ja se on ok, täytyy vain uskaltaa yrittää uudelleen.

Frisbeegolfissa minulle vaikeinta on tekniikka. Olen perfektionisti ja mietin aivan liikaa, onko jalka nyt oikeassa kulmassa, liikkuuko käsi nyt oikeassa asennossa ja oliko tämä nyt teknisesti puhdas heitto. Parhaat heitot kuitenkin heitän silloin, kun en mieti asiaa, vaan annan mennä. Hiomme poikaystäväni kanssa tekniikkaani, mutta yritän olla tekemättä siitä koko jutun pointtia. Tärkeämpää on nauttia aktiivisesta harrastuksesta ja pitää hauskaa. En halua myöskään vielä alkaa laskea heittojen määrää väylillä, vaikka se on lajissa tarkoituksena, koska olen vielä todella aloittelija ja yritän ensin oppia lajiin, ennen kuin alan suorittaa siinä. (Lue: kokeilimme heittojen laskemista toisella pelikerrallani, ja seurauksena oli vain harmistusta.)

Tämän lajin kanssa pääsee ulkoilemaan ja parhaimmillaan myös liikkumaan luonnossa. Etenkin suosikkiratani, 18-väyläinen Julkujärvi tarjoaa upeat maisemat ja peliympäristöt. On virkistävää ottaa etäisyyttä arjesta ja sukeltaa puiden sekaan pelaamaan. Arkeni opiskelijakunta-aktiivina ja opiskelijana on hektistä, joten rentoudun mielelläni Netflixin ja pelaamisen lisäksi myös ulkona liikkuen, se keventää mieltä kummasti!

Frisbeegolf on hauskaa urheilua: se on rentoa, hidastempoista ja mahdollistaa musiikin kuuntelun ja keskustelun samaan aikaan. Viime kerralla löysimme myös geokätkön radalta! Olen vasta viime aikoina totutellut säännölliseen urheiluun, joten rennompi aktiviteetti sopii minulle enemmän kuin hyvin. Suosittelen frisbeegolfausta kaikille, jotka haluavat liikkua kevyesti, mutta ovat tarpeeksi kärsivällisiä opetellakseen lajin tekniikan. Kannattaa ottaa osaava kaveri mukaan, jotta oppii alusta alkaen ”heittämään oikein”. Laji ei ole vielä täysin omani, mutta sellaisen aion siitä tehdä!


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s