Resident Evil: Iilimatoja ja lepakkoja

Blogiteksti sisältää juonipaljastuksia pelistä Resident Evil 0 (remaster). Pelin sisältövaroitukset: K-17 explicit violence & gore.


Viime pelikerralla Dr. James Marcusin muotokuva väistyi oviaukon tieltä Umbrellan koulutuslaitoksen aulassa. Laskeudun portaat alas kohti koulutuslaitoksen kellaria, joka on tämän pelikerran päänäyttämö. Ensimmäisenä Rebeccaa ja Billya vastaan tulevat jättihämähäkit. Hämähäkit on suhteellisen helppoa voittaa – tai olisi, jos edellisestä pelikerrastani ei olisi yli kuukautta. Resident Evil 0:n ohjausvaihtoehdot eivät ole intuitiivisia, joten minulla kestää aina hetki totutella pelaamiseen uudelleen. Koska tiedän selviytyväni näistä hämähäkeistä paremminkin, aloitan uudelleen muutaman kerran. Kun ohjaus alkaa sujua, etenen seuraavaan huoneeseen, joka on observointihuone. Huoneessa on parannusruohoja ja kirjoituskone, mutta huomioni kiinnittyy enemmän ikkunaan, josta näkyy kuumottavia näkymiä tulevaan. Seuraava huone on nimittäin kidutuskammio, jonka tunnelma on painostava. Kidutuskammion katonrajassa on aukko, josta Rebecca pystyisi kiipeämään Billyn avulla ylös. O-ou, ai että hajaannutaan kidutuskammiossa? Rebecca kiipeää toiseen huoneeseen, joka on täynnä kidutusvälineistöä ja -ansoja. Huoneen nurkassa on klassinen Resident Evil –pulmapeli: minun pitää laittaa virrat päälle säätämällä eri vipuja ylös ja alas, jotta saan virran asettumaan oikeaan kohtaan näytöllä. Onnistun toisella yrityksellä. Virran palatessa muutama ovi aukeaa, ja yläkerrassa pannuhuoneen kulkuväylä vapautuu. Olen jo riemuissani palaamassa Billyn luo, kun kimppuuni hyökkää raivokas apina. Lattia pettää alta, kun Rebecca taistelee apinan kanssa, ja hän jää roikkumaan lattiaan syntyneen aukon reunalle. Pelastusoperaatio incoming!

Juoksen Billylla Rebeccaa pelastamaan, mutta häntä ei saakaan autettua ylös siinä huoneesta, jossa hän putosi! Lähden juoksemaan yläkertaan pannuhuoneeseen. Vastaan tulee apinoita, jotka tekevät pahaa jälkeä Billyn terveydelle. Huono terveystilanne tuleekin olemaan tämän pelikerran harmillinen trendi. En ole aivan varma, minne minun pitää mennä, joten juoksen päättömästi uusien huoneiden läpi. Pannuhuoneessa on parannusruohoja, mutta Billy ei osaa sekoittaa niitä. Epätoivoissani vedän vihreät ruohot sellaisenaan – mikä amatöörivirhe! Mitä kiire sekoitettuna pakokauhuun ihmiselle tekevätkään! Juoksen pannuhuoneesta alas huoneeseen, jossa on selkeä pulmapeli. Mutta pulmapelit saavat jäädä myöhemmälle, sillä huoneessa on myös määrissä apinoita! Saan voitettua apinat ja jatkan paniikinomaista etenemistä. Avaan oven ja samaan aikaan mietin, että oven vieressä näytti olevan pieni käytävä. Jatkan etenemistä ja kohtaan hämähäkkejä. Mitä pidemmälle etenen, sitä varmempi alan olla siitä, että tuo pieni käytävä oli oikea suunta. Palaan takaisin ja suuntaan pienen käytävän päässä olevasta ovesta sisään. Rebecca! Saan pelastettua Rebeccan, ja seuraa cutscene, jossa Rebecca kiittelee Billya ja kyselee myös tämän menneisyydestä. Billy kertoo tehtävästä, johon hänet ja hänen kollegansa lähetettiin tuhoamaan vihollisten tukikohtaa. Tukikohtaa ei kuitenkaan ollut, ja hänen johtajansa käski heitä sen sijaan hyökkäämään kylään täynnä viattomia ihmisiä. Billy ei halua jatkaa tarinaa, ja rohkaisee kaksikkoa jatkamaan matkaa.

Toisessa cutscenessa Wesker ja Birkin juttelevat seuraavista toimenpiteistään. Wesker toteaa, että tutkimus on edennyt nyt tarpeeksi pitkälle, ja hän aikoisi seuraavaksi johdattaa S.T.A.R.S. Alpha teamin Spencerin kartanoon. Näin setataan Resident Evil 1! Birkin kertoo aikovansa räjäyttää koulutuslaitoksen tuhotakseen todisteet.

Billy ja Rebecca jatkavat kellarin tutkimista. Seuraa hetki, josta en ole ylpeä. Peli ohjaa erottamaan Rebeccan ja Billyn, sillä toisen tulisi ohjata vipuja, jotka nostavat ja laskevat aitoja, joista toisen tulisi kulkea. Aitojen keskellä on suuri metallinen laatikko, jossa on punainen nappi. Sanon ääneen: ”hah, kun mä painan tosta napista niin sieltä puskee hirviöitä päälle”. Painan napista, ja kaksi hunteria hyökkää Billyn päälle – Billylla on ainoastaan pistooli. Hunterit repivät Billyn palasiksi, ja seuraavalla kerralla ymmärrän painaa nappia vasta, kun Billy on saanut ladattua kranaatinheittimen täyteen. Hunterit kaatuvat nyt helposti. Löydän avaimen, jolla pääsisin eteenpäin koulutuslaitoksen toisessa kerroksessa. Jätän kellarin pulmapelin myöhemmälle, ja suuntaan yläkertaan.

Tallennan ja alan tutkia toisen kerroksen uusia huoneita. Avaan ensimmäisen huoneen oven ja astun sisään lähetyshuoneeseen. Pimeä huone näyttää hiljaiselta, kunnes käännyn kulman taakse, ja iilimatohirviö hyökkää kimppuuni. Hirviö tekee vahinkoa, mutta niin tekevät hyvät aseenikin. Valitettavasti taistelun jälkeen Billy on danger-tasolla, ja hieman humoristisesti hän kuolee hirviön ruumiista nousseisiin yksittäisiin iilimatoihin. Käyn tappamassa hirviön uudelleen, ja tällä kertaa pääsen etenemään. Siirryn käytävällä eteenpäin, ja samanlainen hirviö tulee vastaan. Kohtaamisen jälkeen hahmojeni terveydet huutavat oranssia ja punaista, ja kuumotuskäyrä nousee. Seuraava huone on pianohuone. Kun Billy soittaa pianoa, huoneessa aukeaa salaovi. Salaoven takana on viinivarasto, josta saan tyhjiä pulloja ja akun. Akun poistaminen paikaltaan sulkee kuitenkin oven. Billy soittaa pianoa uudelleen, ja ovi aukeaa taas. Nyt Rebecca pääsee akun kanssa pois huoneesta. Käyn viemässä akun paikalleen ulos, ja saan sen avulla kivisen tabletin.

Olen jumissa seuraavassa kohdassa pitkään, ja palaan useasti useamman tallennuksen taaksepäin. Terveystilanne on huono molemmilla hahmoilla, hyvien aseiden panoksista on pulaa ja edessä on pahoja hirviöitä. Myös mahdollisuudet tallentamiseen hupenevat. Voittostrategiani on seuraava: käyn suorittamassa alakerran pulmapelin ja saan sieltä toisen kivilaatan. Haen toisen kerroksen yhdestä huoneesta kolmannen kivilaatan. Vien kivilaatat paikoilleen kolmanteen kerrokseen observatorioon. Jätän tutkimatta toisessa kerroksessa huoneen, josta saisin parannustarvikkeita, mutta jossa käyminen usuttaisi jälleen yhden iilimatohirviön kimppuuni. Parannustarvikkeiden käytön hyöty nollaantuisi, jos en saisi iilimatohirviötä hengiltä heti. Jätän sen siis myöhemmälle. Laattojen laittaminen paikoilleen observatoriossa avaa uuden alueen. Kivisilta johdattaa kaksikon ulos kivikirkon luokse. Kirkkoon pääsee sisälle vain Billy, sillä Rebeccan on pidettävä oven lukitusta auki seisomalla kivilaatan päällä. Kirkon salissa ei ole mitään ihmeellistä, mutta takahuoneessa on kauan kaivattuja kranaatinheittimen panoksia ja tallennusnauhoja. Takahuoneesta poistuminen triggeröi boss fightin, kun jättiläislepakko syöksyy katon läpi Billyn kimppuun. Koska Billy kuolee muutamasta tavallisen lepakon iskusta, en voi jäädä taistelemaan. Juoksen pois kirkosta ja palaan koulutuslaitokseen. Tallennan.

Ensin ajatukseni on, että tappaisin iilimatohirviön kranaatinheittimellä, saisin pidettyä itseni fine-terveydellä ja voisin käyttää loput panokset jättilepakkoon. Onnistun tässä siihen asti, että minun olisi tapettava jättilepakko. Kolme kranaatinheitinpanosta ja seitsemän haulikon panosta ei kuitenkaan riitä, ja palaan yrittämään iilimatohirviön voittamista uudelleen toisella tavalla. Tankkaan molemmalle hahmolle kaksi molotovia ja painelen hirviötä vastaan niiden kanssa. Kuin ihmeen kaupalla Rebecca menee taistelusta ainoastaan keltaiselle ja Billy pysyy fine-tasolla, ja minulla on edelleen kuusi kranaatinheitinpanosta. Palaan kirkkoon, tallennan ja tyhjennän lippaan jättilepakkoon. Lepakko putoaa maahan kuolleena, ja Rebecca pääsee kirkkoon sisälle. Rebecca hilaa itsensä heittokoukulla katolle ja sieltä kirkon takapihalle, jossa saan aktivoitua virran, joka käynnistää hissin. Rebecca ja Billy laskeutuvat hissillä Umbrellan laboratorioon, ja uuden alueen edessä on hyvä lopettaa!

Viime tekstissä kirjoitin Resident Evil 0:n vaativan huomattavasti enemmän aivotyötä kuin aiempien pelien. Allekirjoitan sen edelleen, sillä varsinkin tämä pelikerta oli yhtä strategiointia ja tulevan suunnittelua. Pitkän tauon jälkeen rajoitetut vaihtoehdot ohjaamiseen alkavat hieman ärsyttää, sillä rämpytin aivan liikaa R2-nappia ampuakseni, vaikka kyseinen nappi avaakin hahmon inventaarion. Suurempi valinnan vapaus nappien käytöstä helpottaisi ohjaamista huomattavasti, mutta annettujen valintojen kanssa oppii kyllä elämään. Ensi kerralla edessä maanalaisen labran tutkimista ja uusia seikkailuja!

Seuraava osa

Edelliset Resident Evil 0 -postaukset

Osa 1: Juna

Osa 2: Umbrellan koulutuslaitos