Vuosi 2020 oli täysin erilainen, kuin me kaikki odotimme. Pandemia muutti koko yhteiskuntamme arkea ja toimintaa, ja siksi vuodesta tulikin hyvin erilainen, kuin vuosi sitten olisin osannut kuvitella. Kollektiivisen trauman edessä vuodesta 2020 tuli selviytymisen vuosi, ja siksi omaakin vuottani on värittänyt etenkin armollisuus. En voi sanoa olleeni tänä vuonna erityisen aikaansaava tai saavuttaneeni asettamiani tavoitteita tälle vuodelle. Minä ja läheiseni olemme kuitenkin terveitä, ja tässä maailmantilanteessa se on kaikista tärkeintä.
Miltä vuosi 2020 sitten näytti? Sukelletaanpa siihen!
Tammikuu
Tammikuu käynnisti jälleen yhden järjestövuoden ja sitä värittikin perehtyminen ja perehdyttäminen. Alkoi toinen vuoteni Virnun puheenjohtajana mahtavan uuden hallituksen kanssa, ja töissä ylioppilaskunnan toinen toimintavuosi pyörähti käyntiin. Aloitin blondausoperaation värjättyäni edellisenä syksynä hiukset punaiseksi suhteellisen spontaanisti, ja se oli operaatio se! Olimme Veskun kanssa mummolassa Tikkakoskella ja testasimme uutta frisbeegolf-rataa, joka oli varsin viihdyttävä!
Helmikuu
Alkukuusta vietettiin serkkuni Tiian ja minun synttäreitä, mikä on aina ihanaa aikaa! Inspiroiduin puolueen puheenjohtajapäivässä hyvässä porukassa. Kävimme Veskun kanssa Halseyn keikalla Helsingissä.
Töissä helmikuu oli aivan mahtavaa aikaa! Kuvasimme ensimmäisen Ajankohtaisen TREYkkösen, josta tulisi rakkaimpia projektejani koko vuonna. SYL:n avausseminaaria vietettiin Tampereella, ja oli ihanaa kokoontua ylioppilasliikkeen kanssa samaan paikkaan – viimeistä kertaa sinä vuonna, mutta sitäpä emme tienneet! Virkistäytymispäivänä kohokohtana olivat toimistositsit, joissa pukeuduin Veskun järjestövaatteisiin – helmikuusta on niin pitkä aika, että en muista mikä teema tarkalleen oli. Vedin toimistomme muuttoa rakennustalosta päärakennukseen, ja loppukuusta olin hyvin väsynyt mutta sitäkin onnellisempi!
Maaliskuu
Maaliskuu 2020. Siitä se sitten lähti. Koronapandemia iski, ja kaikki muuttui. Siirryin etätöihin, ja puhelimen kameran rulla näyttää maaliskuun kohdalla lähinnä Pulla-kuvilta ja selfieiltä ruudun edessä. Vietimme Pullan synttäreitä corgi-porukalla, mikä oli ihanaa. Kävimme jonkin verran ulkoilemassa Veskun kanssa, mutta muuten vapaa-aikaa värittivät videopelit. Odotettu Resident Evil 3: remake lähestyi, ja pelasin demon läpi. Aloitin pelien striimaamisen, ja vaikka se onkin helppoa, jännitän sitä vieläkin. Kulutin edelleen paljon aikaa Fallout 4:n parissa, ja keräsin kaikki bobbleheadit! Olen kokoelmasta ylpeä.
Huhtikuu
Huhtikuu käynnistyi Resident Evil 3: remaken parissa! Huhtikuussa olin aikaansaava ja yritin pysyä aktiivisena pandemiasta huolimatta. Arkeen kuului etätöiden lisäksi leipomista, pelaamista ja bujoilua. Hurahdin smoothie bowleihin, ja niitä tuli syötyä määrissä. Jos yhden tavan voin vuodesta 2020 viedä mukanani, se on ehdottomasti se, että tänä vuonna opin syömään säännöllisesti aamupalaa! Olimme Ida Paulin ja Kalle Lindrothin etäkeikalla, mikä oli erikoinen ja kiva kokemus! Loppukuusta vietimme Veskun kanssa vuosipäivää! Aloin pelata säännöllisemmin Fortnitea, ja löysimme pelin ympärille kasvaneen yhteisön Youtubesta Lazarbeamin ja kumppanien myötä. Yksi parhaista ystävistäni sai vauvan, ja olen niin onnellinen heidän perheensä puolesta!
Toukokuu
Opiskelijaliikkeessä työskentelevänä vappu oli erilainen kuin olisin toivonut, mutta pandemian myötä vastuullisinta oli pysyä kotona ja juhlia vain pienimuotoisesti. Toukokuu toi uudistuksia, kun kotikampaamossa napsaistiin muutama sentti hiuksia pois, ja Ikeasta haettiin minulle viimein oma työpöytä! Työsaareke mahtui kompaktiin kotiimme varsin hyvin. Hyvinvointia ylläpidimme pyöräillen ja Tallipihan Suklaapuodissa aktiivisesti asioiden.
Kesäkuu
Kesäkuu toi mukanaan vaihtelua ja yllättäviä muutoksia! Ryhdyin kasvissyöjäksi Suvi Auvisen Lihan loppu -kirjan innoittamana. Kävin pitkästä aikaa toimistolla, mikä oli aivan ihanaa! Palasin myös maastopyöräilyn ja Pathologic-kauhupelin pariin. Juhannus oli rentoa hengailua mummolassa, ja Uuraisilla jos jossain mieli lepää! Kesäkuussa me myös muutimme – kerrosta ylemmäs isompaan asuntoon, jossa on parveke! Muutto osui samaan aikaan Veskun syntymäpäivän ja pitkään seuraamani youtuberin Shane Dawsonin uran äkkinäisen (ja ansaitun) päättymisen kanssa, joten vuoristorataa oli!
Heinäkuu
Heinäkuu oli sukuloinnin aikaa: näimme sekä minun että Veskun sukulaisia. Sekä serkkuni Tiia että Veskun veli Velu olivat meillä kyläilemässä, ja loppukuusta juhlimme Ipan synttäreitä mökillä. Heinäkuu oli pelailun, hyvän ruoan ja rentoutumisen aikaa. Formulakausi alkoi viimein, ja Taylor Swift julkaisi yllätysalbumin!
Elokuu
Elokuussa arki palaili hiljalleen kesäloman päättyessä. Toimistopäivä oli ihana aloitus syyslukukaudelle, ja uusien työtehtävien myötä pääsin toteuttamaan itseäni töissä entistä enemmän. Koin sukupolvikokemuksen eli koronatestin ensimmäistä kertaa. Vapaa-aika Fortniten parissa jatkui.
Syyskuu
Syyskuu, oi syyskuu! Elokuun lopussa saimme idean, että menisimmekin naimisiin jo tänä vuonna, ja juhlisimme sitten kun se on turvallista! Salaisuus pidettiin ihan hyvällä menestyksellä, ja saimme yllättää kaikki kuun lopussa aviouutisilla! Sain myös nauttia Zoom-polttareista, mikä oli ihanaa!
Etätyö jatkui, mutta sain nauttia myös muutamista ihanista lähityöpäivistä etenkin koulutuksen tietojärjestelmien kiitoskaronkan ja jälleen yhden Ajankohtaisen TREYkkösen kuvauksen parissa! Sain haaveilemani Uhana Designin mekon pitkän etsinnän ja haaveilun jälkeen.
Lokakuu
Lokakuu oli sairastamisen aikaa. Olin sitkeässä flunssassa, koronatesti onneksi näytti negatiivista. Myös Pulla sairasti herkkävatsaisena koirana, mutta sairaalareissun jälkeen onneksi saimme ajan erikoislääkärille ja karvakaverin ruokavalion kuntoon. Loppukuusta Pullan kaveri Manu oli meillä yökylässä, ja saimme kokea, millaista olisi elää kahden corgin kanssa.
Marraskuu
Marraskuu eli järjestötyöntekijän lempikuukausi! Töissä oli intensiivistä: edustajistovaalit, liittokokous, edustajiston syys- ja järjestäytymiskokoukset ja kaikkiin näihin liittyvä valmistautuminen ja viestintä – puhumattakaan tunteiden vuoristoradasta. Muistelen marraskuuta 2020 ehdottomasti mitä suurimmalla lämmöllä.
Joulukuu
Ja nyt olemme joulukuussa! Taipaleeni Virnun puheenjohtajana on tullut päätökseen, ja mitä luottavaisimmin mielin väistyn tästä tehtävästä. Jäin joululomalle töistä sydän täynnä haikeutta ja kiitollisuutta tästä erikoisesta vuodesta ja työkavereistani, joiden ansiosta tästä vuodesta selvittiin kunnialla. Vapaa-ajalla pelaaminen laajeni Dungeons & Dragonsin pariin, ja olen täysin hurahtanut siihen! Joulupyhät vierähtivät Uuraisilla sukuloiden.
Nyt kun vuotta näin reflektoi, muistuvat mieleen kaikki ikimuistoiset hetket, rakkaat ystävät ja iloiset muutokset. Vaikka vuosi 2020 on ollut universaalisti aika huono, loppujen lopuksi se oli kuitenkin onnellinen ja rakkautta täynnä oleva vuosi, jossa läheisyyttä vain osoitettiin vähän erilailla. Mutta näin ihmisenä, jonka rakkauskieli on fyysinen kosketus, toivon todellakin, että pääsen pian halaamaan kaikkia läheisiäni kuten ennen vanhaan!
Vuosi 2020 ei olisi ollut minulle näin hyvä ilman vahvaa tukiverkkoa niin töissä kuin vapaa-ajalla. Kiitos Aleksi ja Ville, teidän kanssa tämä kriisiviestinnän vuosi oli enemmän kuin kokemisen arvoinen. Kiitos Laura ja Tiia, tuesta niin koronan, Sisu-uudistuksen kuin omien kriisienkin kanssa. Kiitos ihanista muistoista Tiia, Roosa, Helena, Sofia, Jenni, Johanna, Anna ja Ipa. Kiitos Virnun hallitus, joka sai vähän erilaisen kokemuksen vuodesta poliittisesta nuorisojärjestössä. Kiitos Vesku yhteisestä seikkailusta tähän mennessä. Ja kiitos myös minulle, kun jaksoin näinkin hyvin tämän poikkeuksellisen vuoden läpi! Kohti ensi vuotta!
Wine, words & lovers 